Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Labquality-päivillä sote-uudistuksen viimeisimmät käänteet

Labquality Oy

Labquality-päivillä sote-uudistuksen viimeisimmät käänteet

Tiedote.
Julkaistu: 06.02.2013 klo 08:00
Julkaisija: Labquality Oy

Labquality Oy:n järjestämä koulutus- ja messutapahtuma, Labquality-päivät, kokoaa kliinisen laboratorioalan ammattilaiset yhteen jo 40. kertaa.  Tilaisuudessa luennoivat niin alan suomalaiset kuin kansainvälisetkin huippunimet.  Aiheiden skaala on laaja vuorovaikutustaidoista potilasturvallisuuteen ja kevään influenssatilanteesta uusiin antikoagulantteihin. Päivien avausluennossa Kouvolan terveysjohtaja Kati Myllymäki kiteyttää sote-uudistuksen tilanteen. Kansainvälisessä osuudessa taas EFLM:n presidentti Ian D. Watson puhuu potilaslähtöisestä laboratoriolääketieteestä.

 

Helsingin Messukeskuksessa 7.-8. helmikuuta järjestettävillä Labquality-päivillä kuullaan lähes 90 kliinisiin laboratorioihin ja laatuun liittyvää luentoa. Torstaiaamun tervetuliaissanat lausuu Labquality Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Laitinen, joka myös esittelee yhtiön 4. helmikuuta aloittaneen toimitusjohtaja Mia Lindströmin.  Samassa yhteydessä jaetaan perinteiset laadunedistämispalkinnot.

Torstain avausluennosta vastaa sote-uudistuksen tilanteen päivittävä Kouvolan terveysjohtaja Kati Myllymäki. Perjantain avausluennolla tutkimuspäällikkö Anssi Tuulenmäki Aalto-yliopistosta innostaa arjen innovaatioihin.

Päivien ohjelmallisena uutuutena on Pro & Con –väittelytilaisuus, jossa mittaa toisistaan ottavat Kerttu Irjala Mehiläinen Oy:stä ja Timo Kouri Huslabista. Aiheena on laboratorioanalytiikan keskittäminen, ja yleisöllä on mahdollisuus osallistua debattiin reaaliaikaisen äänestysmenetelmän avulla.

Suomenkielisen luento-ohjelman lisäksi kongressissa järjestetään kansainvälinen luentokokonaisuus Labquality Days. Sen valovoimaisimpana puhujana kuullaan Euroopan Kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen yhdistyksen EFLM:n presidenttiä Ian D. Watsonia.

Luento-ohjelma koostuu 13 kokonaisuudesta, joukossa muun muassa vierianalytiikan sekä jatkuvan parantamisen osiot. Ohjelman kokoaa vuosittain 7-jäseninen koulutustyöryhmä, jonka ansioituneena puheenjohtajana toimii Solveig Linko Huslabista, ja sihteerinä Labquality-päivien käytännön järjestelyjä vetävä Jenni Tikka. Kaikkiaan Labquality-päivien suunnitteluun osallistuu kymmeniä laboratorioalan ammattilaisia.

Laadusta pitää puhua

Lääkäreiden hoitopäätöksistä jopa 70 prosenttia perustuu laboratoriotutkimusten tuloksiin. Suomessa tehdään vuodessa yli 60 miljoonaa laboratoriotutkimusta.

- Suomalainen  laboratoriotoiminta on kansainvälisesti katsoen huipputasoa. Hyvän laadun säilyttäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä. Labqualityn tuottamat ulkoisen laadunarvioinnin palvelut ovat laboratorioille yksi laatutyön ja viime kädessä potilasturvallisuuden edistämisen väline, koulutustyöryhmän jäsen Harri Laitinen sanoo.

 

Lisätiedot: Toimitusjohtaja Mia Lindström 050 3636 595

Kotimaan avainasiakas- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Harri Laitinen 050 374 2641 (tieteellinen ohjelma)

 

Labquality-päivillä kuullaan liki 90 ajankohtaista luentoa. Tässä alla on kerrottu lyhyesti kolmesta niistä.  Lisää esityksiä löydät kongressikirjastamme, jonka saat lähettämällä yhteystietosi info@labquality.fi. Yksityiskohtaisen ohjelman aikatauluineen löydät myös osoitteesta www.labqualitydays.fi.

 

”50 000 asukkaan väestöpohja merkitsee isoja muutoksia”

Sote-uudistus etenee. Labquality-päivät avaa Kouvolan terveysjohtaja Kati Myllymäki, joka on yksi sosiaali- ja terveysministeriön sote-uudistuksen selvityshenkilöistä. Myllymäki kertoo esityksessään selvitystyön etenemisestä.

- Olemme urakan puolivälissä, joten kuntien tahtotilasta alkaa jo piirtyä suuntaviivoja. Raportin toimenpide-ehdotuksineen selvityshenkilöt jättävät 28. helmikuuta, Myllymäki tiivistää.

Selvityshenkilöt kysyvät kunnilta niiden näkemystä sosiaali- ja terveydenhuollon kestävästä järjestämisestä alueellaan, rahoitusvastuu huomioon ottaen.

Sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijatyöryhmän vuodenvaihteessa jättämässä raportissa linjattiin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut järjestävän kunnan tai sote-alueen minimikooksi 50 000 asukasta. Jos kunnan väestöpohja on pienempi, selvityshenkilöt kysyvät, miten kunta aikoo järjestää palvelunsa: onko se valmis kuntaliitokseen tai sote-alueeseen, ja miten se jälkimmäisen toteuttaisi, kuntayhtymänä vaiko isäntäkuntamallilla.

- Vaatimus 50 000 asukkaan väestöpohjasta merkitsee isolle osalle kunnista merkittäviä muutoksia. Lisäksi sairaanhoitopiirien kohtalo ja yliopistosairaaloiden rooli ovat avoimia, erittäin mielenkiintoisia kysymyksiä, Myllymäki listaa.

- Pääkaupunkiseudulla väestöpohjavaatimukset täyttyvät, mutta yhteistyöpaineita lisää se, että kuntalaiset voivat käyttää palveluita yli kuntarajojen.

Kati Myllymäen luento Tulevaisuuden sote-palvelut to 7.2. kello 9.30 sali 101ab.

 

Influenssarokotteen ehtii vielä hyvin hankkia

Influenssarokotukset ovat tänä talvena purreet tähän asti kohtalaisen hyvin. Rokotteiden sisältävät virukset määritettiin vuoden 2012 helmikuussa, ja virologi Thedi Ziegler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) toteaa valinnan onnistuneen hyvin.

- Rokotteeseen valittiin 2 uutta virusta. Niistä toinen oli influenssa A-viruksen H3N2 alatyyppi, jonka aiheuttamaan influenssaan moni sairastui talvella 2011-2012. Toinen taas oli influenssa B viruksen Yamagata-kanta, jota edustavia viruksia esiintyi talvella 2011-2012.

- Näyttää siltä, että ennakointi osui oikeaan: sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tänä talvena kiertävät influenssa A –virukset ovat läheistä sukua rokotteessa oleviin viruksiin, ja suurin osa tutkituista influenssa B –viruksista kuuluu Yamagata-kantaan.

Suomalaiset laboratoriot tekivät loka-joulukuussa 100 influenssa A –löydöstä, ja hieman enemmän, 113, influenssa B –löydöksiä. Tammikuussa vastaavat luvut olivat 354 ja 135.

Talven 2011-2012 epidemia alkoi hieman myöhemmin. Loka-joulukuussa 2011 tehtiin 41 influenssa A- ja vain 5 influenssa B-löydöstä. Vastaavat luvut olivat tammikuussa 2012 518 ja 30.

Influenssan tyypillisiä oireita ovat kuume, yskä, sekä pään- ja lihassärky. Pienillä lapsilla ja vanhuksilla oireet voivat kuitenkin poiketa tästä. Kun tämän talven influenssaepidemia on vasta alkamassa, rokotetta ehtii vielä hankkia.

Ziegler kertoo Labquality-päivien esityksessään myös maapalloa kiertävien influenssavirusten seurannasta. Maailman terveysjärjestö WHO:n koordinoimaan seurantaan osallistuu 100 maassa 140 kansallista influenssakeskusta. Niiden ja alueellisten referenssilaboratorioiden työn perusteella WHO:n asiantuntijatyöryhmä tekee suosituksen siitä, mistä viruksista seuraavan kauden influenssarokote tulisi valmistaa.

Thedi Zieglerin luento kevään influenssatilanteesta pe 8.2. kello 13.30-14, Sali 102.

 

Uudet antikoagulantit haaste myös laboratoriolle

Veren hyytymistä ehkäisevistä lääkkeistä, antikoagulanteista, yleisin on varfariinia sisältävä Marevan. Sitä käyttää noin 1,5 prosenttia suomalaisista. Lääkkeillä ehkäistään hyytymien, ”veritulppien”, syntyä, ja estetään syntyneiden hyytymien kasvua ja liikkeellelähtöä.

- Oikean Marevan-annoksen löytäminen ja ylläpitäminen vaatii potilaalta säännöllisiä, keskimäärin kerran kuussa tapahtuvia laboratoriokäyntejä, osastonylilääkäri Lotta Joutsi-Korhonen HUSLABista kertoo.

Markkinoille on viime vuosina tullut uusia antikoagulantteja, joiden käyttö ei vaadi säännöllisiä laboratoriokäyntejä. Markkinoilla on nyt kolme lääkettä, joiden vaikuttavat aineet ovat dabigatraani, rivaroksabaani ja apiksabaani.

- Lääkkeitä on käytetty leikkauspotilailla muutamia vuosia. Heillä käyttö on yleensä lyhytaikaista, muutamia viikkoja kerrallaan.

- Viimeisen vuoden-puolentoista aikana lääkkeet ovat vähitellen tulleet laajempaan ja pitkäaikaisempaan käyttöön. Kliinikot määräävät niitä eteisvärinäpotilaille ja laskimotukospotilaille.

Joutsi-Korhosen mukaan uusien antikoagulanttien yleistyminen on tapahtunut maltillisella tahdilla. Syitä on useita.

- Uudet lääkkeet ovat huomattavasti kalliimpia kuin Marevan, ja potilaalle vain rajoituksin Kela-korvattavia. Lisäksi moni lääkäri empii niiden käyttöä siksi, että vielä ei ole olemassa lääkettä, joka kumoaisi uusien antikoagulanttien vaikutuksen.

- Uusien lääkkeiden annostus on käyttäjille lähtökohtaisesta sama, tiettyjä poikkeusryhmiä lukuun ottamatta. On kuitenkin mahdollista, että vakioannostus ei sovikaan tietylle yksittäiselle potilaalle. Jos lääkeaine ei esimerkiksi poistu elimistöstä normaalisti tai potilaalla on muita riskitekijöitä, potilaan verenvuotoriski kasvaa.

Uudet lääkkeet vaativat uusia tutkimusmenetelmiä

Uudet antikoagulantit ovat haaste myös laboratorioille.

- Vaikka näiden lääkkeiden tehoa ei tarvitse seurata rutiinisti, on tilanteita, esimerkiksi leikkaukseen joutuminen, joissa hoitavan lääkärin on tiedettävä, miten antikoagulantti potilaaseen vaikuttaa.

Koska varfariinin vaikutusten seuraamiseen soveltuva INR-tutkimus ei toimi uusien lääkkeiden kohdalla, niiden vaikutusten seuraamiseksi on pitänyt kehittää uusia laboratoriotutkimusmenetelmiä. Tämän eteen on tehty paljon työtä viimeisten parin vuoden aikana, osin yliopistosairaaloiden yhteistyönä.

HUSLABissa otettiin syksyllä 2011 käyttöön dabigatraanin mittausmenetelmä ja kesällä 2012 rivaroksabaanin mittausmenetelmä.

- Tampereen alueella Fimlabissa ovat käytössä uusien antikoagulanttien osalta samat menetelmät kuin meilläkin ja esimerkiksi Kuopion alueella Islabissa toinen näistä menetelmistä. Kaikissa yliopistosairaaloissa näitä menetelmiä ei ole ainakaan vielä käytössä, vaan sairaalalaboratoriot tarvittaessa ostavat tällaisen tutkimuksen toisesta laboratoriosta.

- Uusien antikoagulanttien vaikutuksia mittaavia tutkimuksia on pyydetty HUSLABista  vain vähän. Tämä on toisaalta hyvä, koska tutkimuksia tehdään vain kliinisissä erityistilanteissa. Toisaalta se on ongelmallista, koska laboratorioille ei kerry kokemusta tutkimusten tekemisestä.

- Kun tutkimuksia tehdään harvoin, näytemäärät ovat pieniä ja tutkimuksia tarvitaan myös päivystysluontoisesti, niiden pystyttäminen ja ylläpitäminen on laboratorioille myös taloudellisesti haastavaa.  Tutkimuksia kuitenkin tarvitaan: kun hätätilanteessa voidaan joutua antamaan kalliita korvaushoitoja ja verivalmisteita, laboratoriotulos voi merkittävästi vaikuttaa lääkärin hoitopäätöksiin ja siten auttaa potilaan hoidossa.

Lotta Joutsi-Korhosen luento Uusien antikoagulanttien laboratorioseuranta to 7.2. kello 11, sali Ballroom.

 

 

Labquality Oy on suomalainen, vuonna 1971 perustettu, potilasturvallisuuteen ja terveydenhuollon laatuun keskittyvä palveluyritys.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs