Lääkehoitoon sitoutumista edistävät tieto lääkkeen käytön tarkoituksesta, lääkkeen antamista hyödyistä sekä kokemus siitä, että terveydenhuollon ammattilaisella on kokonaiskuva hoidosta. Sivuvaikutukset, pirstaloituneet hoitosuhteet ja kokemus siitä, että kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa tai -vastuuta hoidosta vastaavasti haittaavat lääkehoitoon sitoutumista.
Vain puolet kertoi saaneensa tietoa lääkkeen mahdollisista sivuvaikutuksista apteekissa, vaikka yli 90 %:lle oli tullut lääkkeistä sivuvaikutuksia. Yleisimpiä sivuvaikutuksia olivat väsymys, pahoinvointi, särky tai kipu, neuropatia, suuoire ja ripuli. Valtaosa oli kertonut lääkkeiden sivuvaikutuksista ammattilaiselle, useimmiten hoitavalle lääkärille tai syöpäsairaanhoitajalle. Vajaalle puolelle tehtiin muutoksia lääkehoitoon keskustelun jälkeen: puolelle määrättiin toista lääkettä ja 41 %:lla lääkkeen annosta pienennettiin. Joka kymmenes oli omatoimisesti vähentänyt lääkeannosta tai lopettanut lääkkeen käytön kokonaan.
Eräs kyselyn vastaaja kuvailee sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä seuraavasti:
“Ammattilaisen pitäisi tuoda selkeämmin esille mihin lääkityksellä pyritään ja mikä on mahdollista saavuttaa. Henkinen tuki jaksaa rankkoja lääkityksiä. Hoitoväsymykseen puuttuminen ajoissa. Ammattilaisen tulisi kysyä elämänlaadusta, tässä suuria puutteita etenkin alkutaipaleella. Haittavaikutukset olivat vaikeita, mutta siihen ei reagoitu ensimmäisten sytohoitojen aikana. Vasta uusiutumisen yhteydessä ymmärrettiin, miten vaikeat oireet olivat olleet edellisten hoitojen aikana.”
Kolmasosa oli ottanut omatoimisesti esille lääkehoitoon sitoutumisen mahdollisia haasteita terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mutta vain kolme prosenttia oli tehnyt ilmoituksen lääkkeen haittavaikutuksista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Kolmannes oli tehnyt itse ilmoituksen sähköisellä lomakkeella ja neljännekselle ilmoituksen teki terveydenhuollon ammattilainen. Joka toisella oli käytössä ajantasainen lääkityslista ja kymmenesosa oli kuullut kansallisesta riskilääkeluokituksesta.
”Terveydenhuollossa ja apteekeissa on ensiarvoista kohdata sairastunut yksilönä ja huomioida lääkehoitoon liittyvät huolenaiheet sekä keskustella yhdessä sairastuneen kanssa, miksi lääkehoitoon on ryhdytty ja mitä siltä odotetaan. Omatoimisesti ei tule tehdä muutoksia lääkeannokseen tai lopettaa kokonaan lääkkeen käyttöä”, sanoo Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä.
Suomen Syöpäpotilaat ry toteutti Lääkehoitoon sitoutuminen -kyselyn loka-marraskuussa 2023 (458 vastausta). Lääkehoidolla tarkoitetaan varsinaisia syöpälääkkeitä, yhdistelmähoitoa, hormonihoitoa sekä lääkkeellisiä tukihoitoja.
Yli puolet kyselyn vastaajista oli käyttänyt lääkkeitä osana omaa syöpähoitoaan vähintään vuoden. Lähes puolet oli seurannassa, vajaa kolmasosa kävi paraikaa syöpähoidoissa tai ylläpitohoidossa sekä vajaa neljännes sairastaa levinnyttä tai kroonista syöpää. Eniten vastauksia kertyi rintasyöpään (52 %), gynekologiseen syöpään (9 %) ja keuhkosyöpään (7 %) sairastuneilta. Vastaajista 90 % oli naisia ja yli puolella oli vähintään alempi korkeakoulututkinto.
Lisätietoa:
Emma Andersson, erityisasiantuntija
E-mail: [email protected]
Puh. 045 104 5836
www.syopapotilaat.fi
Syöpäjärjestöt on Suomen suurin potilas- ja kansanterveysjärjestö, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tuotamme ja tarjoamme tietoa, tukea ja toivoa. Tavoitteena on ehkäistä syöpää sekä luoda sairastuneille ja heidän läheisilleen hyvän elämän edellytyksiä syövästä huolimatta.
Syöpäjärjestöt on yhteisnimitys Suomen Syöpäyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle, joka on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä ja kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä sekä oma tutkimuslaitos Suomen Syöpärekisteri. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää THL:n viranomaisrekisteriä, syöpärekisteriä, joka sisältää syöpätautien rekisterin sekä kansallisten syöpäseulontojen rekisterit.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1