Aivoviikolla on hyvä huomioida, että Suomessa diagnosoidaan vuosittain ainakin 20 000 aivovammaa. Näistä noin tuhat on vaikeita ja neljä tuhatta keskivaikeita. Aivovamman yleisin syy on kaatuminen, jossa ihminen on lyönyt päänsä. Myös liikenneonnettomuuksissa syntyy edelleen aivovammoja, vaikka nopeusrajoitukset ja turvavöiden käyttö ovat vähentäneet tapaturmia takavuosista.
”Aivovammat saattavat olla jopa tätä yleisempiä, sillä varsinkaan lieviä tai keskivaikeitakaan aivovammoja ei aina pystytä diagnosoimaan”, kertoo neurokirurgian erikoislääkäri Seppo Juvela, Validian kuntoutuksesta.
Vaikean aivovamman saanut potilas ei selviydy arjesta itsenäisesti vaan on riippuvainen toisten avusta. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ennen kaikkea hänen toimintakykyään. Kuntoutus on aina moniammatillista. Siihen kuuluu muun muassa toimintaterapiaa, fysioterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Jos aivovammaan liittyy selkäydinvaurioita tai motorisia vammoja, hyödynnetään kuntoutuksessa kävely- ja yläraajarobotteja.
”Tyypillisesti laitoskuntoutusjakso on hyvin intensiivinen: kuntoutujalle tehdään päivittäinen lukujärjestys, jossa voi olla jopa kuusi tuntia erilaisia terapioita joka arkipäivä ja lisäksi esimerkiksi kuntosaliharjoittelua. Kuntoutus suunnitellaan mittatilaustyönä niin, että se ei ole liian kuormittava vaan kuntoutuja itse kokee sen hyödylliseksi”, Juvela kertoo.
Kuntoutus on yhteiskunnalle kustannustehokasta
Juvela tiivistää, että hänen tehtävänsä lääkärinä on tutkia kuntoutuja sekä tämän taustatiedot ja arvioida, kuinka paljon hyötyä tälle on kuntoutuksesta jokapäiväisessä elämässään. Yleensä kuntoutus jatkuu laitosjakson jälkeen avokuntoutuksena, jossa kuntoutuja käy terapioissa kotoaan käsin. Avokuntoutusta jatketaan niin kauan kuin kuntoutuja kokee sen toimintakyvylleen hyödylliseksi.
Vakuutusyhtiöt ovat arvioineet, että vaikeissa aivovammoissa kuntoutus on kustannustehokasta, sillä aivovammapotilaan toimintakyky heikkenee hänen vanhentuessaan nopeammin kuin ihmisen, jolla vammaa ei ole ollut.
”Kuntoutus voi jatkua jopa vuosikymmeniä, jos potilaalla on vaikea aivovamma ja lisäksi vielä selkäydinvamma. Validiallakin on kuntoutujia, jotka ovat saaneet aivovamman 1970–1990-luvuilla ja käyneet siitä lähtien parin vuoden välein vakuutusyhtiöiden kustantamassa laitoskuntoutuksessa”, Juvela kertoo.
On tärkeää tuntea potilaan tausta
Aivovamman diagnosointi on joskus hyvin vaativaa tutkimustyötä syy-seurausyhteyksien selvittämiseksi. Koska aivovamma on kivuton, se saattaa jäädä alkuvaiheessa esimerkiksi onnettomuuden jälkeen kokonaan diagnosoimatta. Luunmurtumien ja halvausoireiden tapaiset vammat todetaan nopeammin ja hoidetaan kiireellisesti.
”Myöhemmin näistä vammoista toivuttaessa tulee varsin usein ilmi, että potilas ei pärjääkään arjessa kuten ennen. Hänellä saattaa ilmetä esimerkiksi voimakasta kuormitusväsymystä, aloitekyvyttömyyttä, keskittymisvaikeuksia, aistiyliherkkyyttä, toiminnanohjausongelmia, virhealttiutta tai muistiongelmia”, Juvela kertoo.
Samankaltaisia oireita saattaa liittyä myös esimerkiksi ADHD-oireistoon tai masennukseen. Tämän vuoksi aivovammaa diagnosoitaessa on oleellista tuntea potilaan tausta pitkältä ajalta ennen vammaa ja muut diagnoosit.
”Vastaavasti jos potilaalla on vaikea ADHD-oireisto tai depressio, ei aina ole aivan selvää, mikä on aivovamman osuus ja merkitys oireissa sekä esimerkiksi työkyvyttömyydessä.”
Juvelan mukaan aivovamman diagnosoimiseksi on tärkeää, että jo päivystyspoliklinikalla kerätään tietoa muun muassa ihmisen tajuttomuuden kestosta ja muistiaukon pituudesta. Tietoja täydentää pään magneettikuvaus.
”Magneettikuvaus tulisi tehdä parin kolmen viikon sisällä onnettomuudesta, sillä myöhemmin lievemmät löydökset normalisoituivat. Puolen vuoden kuluttua onnettomuudesta magneettikuva voi jo olla aivan normaali, mutta se ei sulje aivovammaa pois.”
Tällöin keskeisessä roolissa ovat neuropsykologiset tutkimukset, potilaan ja hänen läheistensä haastattelut sekä mahdollinen työkokeilu. Lääkäri yhdistelee näitä eri menetelmiä diagnoosia tehdessään.
Validia Oy toteuttaa asumis- ja kuntoutuspalveluita aivo- ja selkäydinvaurioiden sekä muun vamman tai sairauden vuoksi apua tarvitseville. Valtakunnallinen Validia Oy on vastuullinen yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia. Lisätietoa www.validia.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1