Länsimaiden ulkopuolelta muuttaneet naiset sairastuvat useammin maksa- ja mahasyöpiin kuin Pohjoismaissa syntyneet.
Kohdunkaula-, maksa- ja mahasyövät ovat tunnetuimpia infektioihin liitettyjä syöpiä, ja sairastavuus niihin on yleisempää länsimaiden ulkopuolella. Suomen Syöpärekisterin tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa näiden kolmen syövän ilmaantuvuutta länsimaiden ulkopuolelta muuttaneiden ja Pohjoismaissa syntyneiden naisten välillä.
- Länsimaiden ulkopuolelta muuttaneet naiset sairastuvat syntyperäistä väestöä useammin maksa- ja mahasyöpiin. Kohdunkaulasyövän riski taas pienenee mitä pidempään naiset ovat Pohjoismaassa asuneet, kertoo seulontajohtaja Tytti Sarkeala Suomen Syöpärekisteristä.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Islannin, Norjan ja Tanskan syöpärekisterien kanssa, ja siinä seurattiin Itä-Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta Pohjoismaihin muuttaneita naisia.
Maha- ja maksasyöpien korkeampaa esiintyvyyttä maahanmuuttajanaisilla selittää se, että naiset altistuvat niiden riskitekijöille jo lähtömaassaan. Esimerkiksi maksasyövälle altistavat hepatiitti B -infektiot ovat harvinaisia Pohjoismaissa, mutta syöpä kehittyy tyypillisesti vasta vuosikymmenten päästä virusinfektiosta.
- Tutkimuksessa mukana olleet maahanmuuttajanaiset ovat kotoisin korkean riskin maista. Maksasyövän riski on erityisen suuri heillä, jotka saavat tartunnan synnytyksen aikana.
Mahasyöpä taas on harvinaistunut viime vuosikymmeninä, kiitos muun muassa parantuneiden ruoansäilytysmenetelmien ja sitä kautta vähentyneiden helikobakteeri-infektioiden. Itä-Euroopassa ja Aasiassa mahasyövän sairastuvuusluvut ovat kuitenkin yhä korkeita.
- Mahasyövän riskiä helikobakteeritartunnan saaneilla kasvattaa tupakointi, runsas suolan käyttö ja lihansyönti. Elintapamuutokset uudessa asuinmaassa voivat pienentää sairastumisriskiä.
Kohdunkaulasyöpä oli tutkimuksessa poikkeus, sillä sen osalta maahanmuuttajanaisten riski sairastua on uudessa asuinmaassaan pienempi kuin lähtömaassaan.
- Riski pienenee oleskeluajan pidentyessä. Tähän voi vaikuttaa HPV-viruksen alhaisempi esiintyvyys uudessa asuinmaassa, elintapamuutokset ja myös tehokas syöpäseulontaohjelma. Joka tapauksessa nuorena Pohjoismaihin muuttaneet naiset sairastuvat harvemmin kohdunkaulasyöpään kuin vanhemmalla iällä muuttaneet.
Maahanmuuttajaväestöön pätee lisäksi sama kuin Pohjoismaissa syntyneisiin eli syöpien ilmaantuvuuteen vaikuttaa koulutustausta. Korkeammin koulutetuilla syövät ovat harvinaisempia kuin matalammin koulutetuilla.
- Tutkimuksemme vahvistaa, että meidän on syytä kiinnittää huomiota maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen ja heille osoitettuihin terveyspalveluihin. Palvelut tulisi kohdentaa erityisesti naisille, jotka ovat viettäneet nuoruutensa korkean riskin alueilla. Niin voimme tehokkaimmin ehkäistä ja hoitaa infektioiden aiheuttamia syöpiä ja vähentää maahanmuuttajien jälkeläisten syöpäriskiä.
Seulontajohtaja Tytti Sarkeala, puh. 050 411 4238, [email protected]
Viestinnän asiantuntija Nina Airisto, puh. 050 562 5760. [email protected]
Syöpäjärjestöt on Suomen suurin potilas- ja kansanterveysjärjestö, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tuotamme ja tarjoamme tietoa, tukea ja toivoa. Tavoitteena on ehkäistä syöpää sekä luoda sairastuneille ja heidän läheisilleen hyvän elämän edellytyksiä syövästä huolimatta.
Syöpäjärjestöt on yhteisnimitys Suomen Syöpäyhdistykselle ja Syöpäsäätiölle, joka on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä ja kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä sekä oma tutkimuslaitos Suomen Syöpärekisteri. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää THL:n viranomaisrekisteriä, syöpärekisteriä, joka sisältää syöpätautien rekisterin sekä kansallisten syöpäseulontojen rekisterit.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1