Hyvinvointialan liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry pitävät tänään julkaistua Sitran ja Hanken Centre for Corporate Governancen (HCCG) yhteistyönä tehtyä tutkimusraporttia tarpeellisena.
− Tietoa Ruotsin valinnanvapausjärjestelmästä on ollut runsaasti saatavilla. Raportin perusteella on arvioitavissa, että Suomen pohja lähteä uudistukseen on vahvempi kuin Ruotsissa aikanaan. Varmuutta toteutukseen tuovat mm. yhtenäinen Kanta-tietojärjestelmä ja valtion tiukka ohjaus. Verrokkimaa sinänsä on oikea, sillä Ruotsin hyvinvointivaltion rakenne on hyvin lähellä omaamme, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Liitot muistuttavat, että yksioikoisia johtopäätöksiä mallien vertailusta ei kannata tehdä. Maiden sote-järjestelmissä ja lähtötilanteessa on perustavanlaatuisia eroja, joita tutkimusraportin julkaisussa hyvin tunnistetaan.
− Ruotsissa terveyspalvelut ovat maakunnan vastuulla ja sosiaalipalvelujen järjestäminen on edelleen kuntien tehtävä. Suomessa on nyt hyvät mahdollisuudet edistää palveluiden integraatiota, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirretään maakunnille. Tuleva sote-integraatio parantaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevien asemaa, sanoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Suomessa on jo nyt olemassa laaja yksityinen sektori, joka tuottaa noin viidenneksen terveyspalveluista ja kolmanneksen sosiaalipalveluista. Yksityisen sektorin resurssit tulee ottaa laajemmin julkisen sektorin avuksi. Ruotsissa lähtötilanne ei ollut sama valinnanvapausjärjestelmään siirryttäessä.
Liittojen mielestä sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee maakunnan kyky ja halukkuus johtaa aina monimutkaista sote-järjestelmää.
− Valinnanvapauden myötä Suomeen ei ole syntymässä palvelujärjestelmää, joka olisi markkinoiden armoilla. Päinvastoin, maakuntien pitkälle menevä päätösvalta ja valtion raamibudjetointi antavat julkiselle vallalle ruorinpitäjän aseman. Kustannusten kehittymistä tullaan seuraamaan indikaattoreihin perustuvan järjestelmän avulla, ei toteutuneiden kustannusten kautta kuten tähän saakka.
− Suomella on kaikki edellytykset rakentaa parempi sote kuin Ruotsissa, Rajakangas ja Partanen uskovat.
Lisätietoja:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 374 164
Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset, p. 040 518 5799
Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäseniensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistää 80 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsen. www.hyvinvointiala.fi
LPY on lääkäripalveluyritysten yhteistyöverkosto. Sen jäsenet ovat yksityisiä lääkärikeskus-, sairaala-, hammaslääkäri-, kuvantamis- ja laboratorioyrityksiä. LPY osallistuu terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen, ottaa kantaa lainsäädäntömuutoksiin sekä nostaa esille toimialan kehitykselle tärkeitä näkemyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja. Yhdistys on aktiivisesti mukana sote-uudistuksen valmistelussa ja vahvasti sitoutunut sen tavoitteiden toteuttamiseen. LPY on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö. www.lpy.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1