Hoito- ja tarkastusvälit liian pitkiä terveyskeskusten suunhoidossa erityisesti aikuisilla – suuhygienian parantamiseen löydettävä uusia keinoja.
Vuosien 2001-2002 hammashoitouudistuksen jälkeen koko aikuisväestö pääsi julkisin varoin tuetun suunhoidon piiriin. Terveyskeskuksiin hakeutui paljon uusia potilaita, joista monella oli pitkältä ajalta kertynyttä hoidon tarvetta. Koska terveyskeskukset eivät saaneet lisäresursseja vastaamaan uusia velvoitteita, hoito- ja tarkastusvälejä pidennettiin. Lapsilla tämä on perusteltua melko vähäisen hoidon tarpeen takia. Tässä tutkimuksessa lasten tarkastusvälit pysyivät kansainvälisten suositusten rajoissa (tarkastus vuosittain tai vähintään joka toinen vuosi). Terveys 2000 ja 2011 väestötutkimusten mukaan aikuisillamme on paljon enemmän hoidon tarvetta, kuin muissa pohjoismaissa, mutta heidän hoitovälinsä olivat suosituksia pidempiä.
Tutkimusaineisto kerättiin vuosilta 2001-2013 viiden eteläsuomalaisen terveyskeskuksen tietokannoista. Hoidon tarvetta sekä käynti- ja tutkimusvälejä vertailtiin kolmessa ikäluokassa: 0-17v, 18-64v ja 65+. Aineisto sisälsi noin 300 000 potilasta ja runsaat 3 miljoonaa käyntiä.
Kolmentoista vuoden tutkimusjakson aikana työikäisten keskimääräinen tarkastusväli piteni puolestatoista vuodesta yli kahteen vuoteen. Lasten ja ikäihmisten tarkastusväli pysyi puolessatoista vuodessa. Lapsista kolmasosa oli hoidon tarpeessa, työikäisistä ja ikäihmisistä kaksi kolmasosaa.
Tutkimusjakson aikana yhä suurempi osa hoidossa käyvistä oli aikuisia. Eläkeikäisten määrä viisinkertaistui, kuitenkin kaikista eläkeikäisistä vain 22% kävi terveyskeskuksen suunhoidossa. Syitä tähän on monia, yhtenä syynä ikääntynyt väestö ei hakeudu hoitoon korkeiden asiakasmaksujen takia. Suunhoidossa asiakkaan omavastuuosuus on muuta terveydenhuoltoa huomattavasti suurempi.
Tutkimus osoittaa, että terveyskeskusten suunhoidossa ei tulisi poiketa kansainvälisesti oikeaksi todetuista tarkastusväleistä, koska suomalaisten aikuisten suun terveys on huono ja hoidon tarve on suurta. Suuhygienian ja omahoidon opetukseen joudutaan panostamaan erityisesti terveyskeskusten aikuispotilailla parempien hoitotuloksien aikaansaamiseksi. On ilmeistä, että soteuudistuksen yhteydessä aikuisten suunhoitoon tarvittaisiin nykyistä enemmän resursseja eikä hoidon asiakasmaksuja enää pitäisi korottaa, jotta väestö pystyisi käyttämään suunhoidon palveluja yhdenvertaisesti.
https://bmcoralhealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12903-017-0436-8
Lähde:
Linden J, Josefsson K, Widström E. Frequency of visits and examinations in the public dental Service in Finland – a retrospective analysis, 2001–2013. BMC Oral Health. 2017 Nov 28;17(1):138. doi: 10.1186/s12903-017-0436-8.
Lisätietoja:
Jari Linden
Terveyspalvelupäällikkö
Lohjan kaupunki
Puh. 050 567 5892
Lohjan kaupunki / Terveyspalvelut
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1