Palkansaajista useampi kuin neljä viidestä olisi valmis liikkumaan enemmän, mikäli saisi työnantajalta lisää tukea. Potentiaalisia liikunnan lisääjiä on kaikissa ammatti- ja ikäryhmissä. Tieto selviää Liikkuva aikuinen -ohjelman teettämästä Henkilöstöliikunnan barometrista, jossa selvitettiin, kuinka paljon työpaikoilla tuetaan liikuntaa ja miten palkansaajat sen kokevat.
Yleisin tapa kannustaa työntekijöitä liikkumaan on tarjota rahallista tukea, jota antaa 76 % organisaatioista. Jonkinlaista tukea liikkumiseen tarjoaa jopa 95 % työpaikoista. Kuitenkin neljä viidestä (83 %) työntekijästä ajattelee, että lisäisi liikuntaa, mikäli työnantaja tukisi enemmän. Eniten motivoivat kannustimet ovat vastaajien mielestä raha, työpaikalla järjestettävät liikuntakampanjat, työyhteisön yhteinen liikunta (esim. kävelykokoukset), työnantajan tarjoamat itselle mielekkäät liikuntamuodot, aktiivisuutta edistävät olosuhteet (esim. pukuhuoneet ja pesutilat) sekä työsuhdepyörä.
Yleisimmin työantajan tarjoama taloudellinen tuki tarkoittaa liikuntaseteleitä. Vastaajista joka neljäs ajattelee, että liikunta ja terveelliset elämäntavat voisivat näkyä myös palkkauksessa ja palkitsemisessa.
Potentiaalisia liikunnan lisääjiä oli melko tasaisesti tutkimuksen kaikissa vastaajaryhmissä riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, koulutuksesta ja ammattiasemasta.
Johtamisella suuri merkitys
Henkilöstöliikunnan barometriin vastanneiden työntekijöiden arviot omasta työkyvystään ovat selvästi paremmat niissä organisaatioissa, joissa henkilöstöliikuntaa tuetaan verrattuna työpaikkoihin, jotka eivät liikuntaa tue. Organisaation johtamisen tyylillä on puolestaan yhteys siihen, kuinka paljon henkilöstöliikuntaa tarjotaan, ja kuinka aktiivisesti työntekijät siihen osallistuvat.
Barometrin mukaan työnantajat näkevät liikunnan tuomat hyödyt etenkin yksilön hyötyinä. Esimerkiksi työntekijöiden liikunnan vaikutus organisaation tuottavuuteen ja taloudelliseen tehokkuuteen ei ole työantajien mukaan kovin merkittävä.
Uudet suositukset työantajan tukena
Barometrin pohjalta on tehty työnantajille suunnatut liikkuvan työelämän suositukset. Kolmiportaiset suositukset auttavat työnantajia suunnittelemaan, kuinka paljon organisaatio haluaa henkilöstöliikuntaan panostaa.
Suositusten ensimmäisellä tasolla liikunta kuuluu henkilöstöetuihin. Lisäksi on tarjolla liikuntaan aktivoivia tiloja tai välineitä. Toisella tasolla liikunta kuuluu myös työpäivään eli liikunnalla tuetaan palautumista, vireystilaa ja jaksamista. Työntekijät osallistetaan liikuntasuunnitelman laadintaan. Kolmannella tasolla liikunta kuuluu organisaation strategiaan ja se on osa päivittäistä työhyvinvoinnin johtamista. Tällöin liikunnan katsotaan lisäävän yhteisöllisyyttä ja tuottavuutta sekä parantavan työnantajakuvaa.
Henkilöstön hyvinvointi on rahaa
Liikkuva aikuinen -ohjelman Etukeno-verkkotapahtuma 24.5.2022 klo 10–11 käsittelee Henkilöstöliikunnan barometria sekä tuoreita Liikkuvan työelämän suosituksia. Ohjelmassa kysytään, miksi liikunta on edelleen alihyödynnetty keino parantaa sekä henkilöstön hyvinvointia että bisnestä.
Maksuttomaan verkkotapahtumaan voi ilmoittautua tästä: https://liikkuvaaikuinen.fi/ajankohtaista/henkiloston-hyvinvointi-on-rahaa/
Liikkuva aikuinen -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama terveysliikuntaohjelma, jonka tavoitteena on, että työikäiset liikkuisivat enemmän. Ohjelman yksi painopistealue on Liikkuva työelämä, jonka päämääränä on, että työpaikkojen päättäjät käyttävät liikunnallisia keinoja henkilöstön työkyvyn tukena.
Lisätietoja:
Miia Malvela
kehittämispäällikkö, Liikkuva aikuinen -ohjelma
050 443 2376
[email protected]
www.liikkuvaaikuinen.fi
www.liikkuvatyöelämä.fi
Liitteenä on Henkilöstöliikunnan barometri 2021, johon median edustajat voivat jo tutustua. Barometri julkaistaan yleisölle tiistaina 24.5.2022.
Liikkuva aikuinen -ohjelma on olemassa, jotta ne 80 prosenttia työikäisistä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta tarpeeksi, liikkuisivat omaksi ilokseen ja hyvinvoinnikseen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1