Auringolta suojautuminen, asunnon viilentäminen mahdollisuuksien mukaan sekä nesteen riittävä nauttiminen ovat kesän helleaallon keskellä tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Päivälämpötila Etelä-Karjalassakin ylittänee alkaneella viikolla hellerajan ja vuorokauden korkein lämpötila voi kohota yli 30 asteeseen. Hellerajana pidetään 25,1 asteen lämpötilaa.
–Vettä ja sokeroimattomia juomia ovat tärkeä nauttia riittävästi päivän aikana. Kivennäisvesissä on hiukan suolaa, joka voi auttaa suolatasapainon ylläpitämisessä, jos hikoilee paljon, kertoo palvelupäällikkö Miia Inna Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotelta.
–Alkoholi, kahvi, energiajuomat ja limsat eivät sovi helteeseen yhtä hyvin kuin vesi, kivennäisvesi tai tee. Säähän sopivaa ruokaa ovat salaatit, vihannekset ja muu kevyt ruoka. Kevyt ruoka tuntuu helteellä usein paremmalta raskaan ja proteiinipitoisen sijaan. Kerralla kannattaa syödä vähän ja syödä useammin päivän mittaan. Jäätelöä ja marjoja on myös helppo nauttia kuumallakin säällä.
Muistisairaat ja nesteenpoistolääkkeitä käyttävät erityisriskissä
Keho tarvitsee vettä paitsi nestetasapainon ylläpitoon ja lämmönsäätelyyn, myös ravintoaineiden imeytymiseen ja ruoansulatukseen. Helteellä riittävästä juomisesta tulee huolehtia erityisen tarkkaan, jotta välttyy elimistön kuivumiselta ja lämpöuupumukselta. Helteellä ja kuumassa hikoilu on tavallista runsaampaa jolloin juomattomuus voi ilmetä elimistön kuivumisena jolloin kehoa uhkaavat neste- ja suolavajaus. Tilaa ei välttämättä aina itse edes huomaa.
Hellejaksot ruuhkauttavat päivystyksiä ja tuovat lisäkiirettä ensihoitoon. Etenkin vanhukset ja perussairaat menevät helposti huonoon kuntoon.
Iso osa potilaista saa riittävän avun suonensisäisestä nesteytyksestä sairaalassa.
–Helpoin ja kaikkein tärkein tapa tässä tilanteessa on yksinkertaisesti juoda nestettä – vaikka ei tuntisi janon tunnettakaan. Sopiva määrä on pari litraa nestettä päivässä, muistuttaa Miia Inna.
Suuri kuivumisen riski on etenkin muistisairailla, jotka eivät välttämättä muista juoda, eivät osaa seurata juomistaan tai osaa reagoida voinnin muutoksiin. Toinen riskiryhmä ovat nesteenpoistolääkkeitä sydämen vajaatoiminnan tai turvotusten vuoksi käyttävät iäkkäät.
Monella nesteenpoistolääkkeiden annokset ovat voineet aiempien sairaalahoitojen jäljiltä jäädä liian suuriksi ja johtaa kuivumiseen, kun nesteen saanti vähenee tai menetykset hikoilun vuoksi lisääntyvät.
– Varsinkin ikäihmisten täytyy kuumilla kesäkeleillä pitää huolta riittävästä juomisesta, mutta liiallisuuksiin ei tietenkään pidä mennä, toteaa Miia Inna.
Kuivuminen vie voimat ja aiheuttaa sekavuutta
Ikäihmisellä kuivumisen merkkejä ovat yleiskunnon heikentyminen, väsymys ja voimattomuus. Tämä näyttäytyy lopulta niin, ettei heillä ole voimia lähteä itsenäisesti liikkeelle ja huolehtia päivittäisistä askareista. Silloin on tarve lääkärin arviolle ja usein myös suonensisäiselle nesteytykselle.
– Kuivuminen voi näyttäytyä myös kaatumisina tai muistisairaalla potilaalla sekavuutena, kertoo Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula.
Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä puutetta hoitohenkilökunnasta ja tämä aiheuttaa kiirettä ja jonoja päivystykseen. Olisi toivottavaa, että omaiset ja läheiset auttaisivat nesteytyksen ja sopivan ravinnon antamisessa omille läheisilleen ja itselleen.
– Kiireinen tilanne ja jonot päivystyksessä kuormittavat tällä hetkellä sekä henkilökuntaa, että hoitoa odottavia potilaita. Pula hoitohenkilökunnasta on kuluvana kesänä suurempi kuin aikaisemmin. On senkin takia hyvä, jos ihmiset huolehtivat omasta ja läheisten voinnista helteellä mahdollisimman hyvin, muistuttaa Tuula Karhula.
– Näin vältetään myös itsessään rasittava jonotus päivystyksessä ja jaksetaan paremmin tulevat kuumat päivät.
Pikaohjeet helteellä:
Lisätietoja medialle:
Miia Inna, palvelupäällikkö, p. 040 1695875, [email protected]
Tuula Karhula, terveyspalvelujen johtaja, p. 040 194 4936, [email protected].
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnan 130 000 asukkaalle 9 kunnan alueella. Eksote aloitti toimintansa vuonna 2010 ja on edelläkävijä sote-palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä ja tuottamisessa. Olemme onnistuneet tuomaan palveluja lähelle asiakasta muun muassa liikkuvien ja matalan kynnyksen palvelujen sekä digitalisaation avulla. Kaikessa toiminnassa pyrimme siihen, että eteläkarjalaiset voivat luottaa oikea-aikaiseen, arvioituun ja tarpeen mukaiseen palveluun ja hoitoon, joka tuottaa haluttuja vaikutuksia asiakkaille, ammattilaisille, kunnille ja talouteen. Vuoden 2023 alussa aloittava Etelä-Karjalan hyvinvointialue rakentuu vuodesta 2010 alkaneeseen työhön alueen asukkaiden terveydenhuollon hyväksi. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja noin 5000 henkilön työpaikka.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1