Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtajat: Diabeetikoiden vapaaehtoinen varusmiespalvelus on aloitettava uudelleen

Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtajat, kansanedustajat Katja Hänninen (vas.) ja Matias Marttinen (kok.) vaativat diabeetikoiden vapaaehtoisen varusmiespalveluksen aloittamista uudelleen. Diabeetikoiden varusmiespalvelukseen oli mahdollista hakea vuosina 2001–2018, jonka aikana yli 100 diabeetikkoa suoritti varusmiespalveluksen menestyksekkäästi. Hännisen ja Marttisen mukaan diabeetikoiden vapaaehtoisen varusmiespalveluksen lopettamiselle ei ole kestäviä perusteita.

”Diabeetikoiden vapaaehtoinen varusmiespalvelus tarjosi huippumotivoituneille nuorille mahdollisuuden suorittaa asepalvelus ja näyttää itselleen, että diabetes ei ole este elämässä. Korkeasta motivaatiosta kertoo se, että yli 60 prosenttia diabeetikkovarusmiehistä suoritti joko aliupseeri- tai reserviupseerikoulutuksen palveluksensa aikana. On järjetöntä sulkea ovi asepalvelukseen huippumotivoituneilta nuorilta, kun samaan aikaan yhä useampi nuori ei suorita varusmiespalvelusta”, Hänninen ja Marttinen toteavat.

Tyypin 1 diabeetikoiden palvelukseen astumiselle oli asetettu hyvin tarkat kriteerit muun muassa diabeteksen omahoidon osalta. Diabeetikkovarusmiesten palveluksen keskeyttämisessä ei ollut kokeilun aikana suurta eroa verrattuna terveisiin varusmiehiin ja -naisiin. Kansanedustaja Matias Marttinen on yksi niistä noin sadasta diabeetikosta, joka on suorittanut vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Marttinen kotiutui palveluksesta reservin vänrikkinä.

”Tiedän omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani, että varusmiespalvelus on täysin mahdollista suorittaa diabeteksesta huolimatta. Kun diabeteksen omahoito ja motivaatio palvelukseen ovat kunnossa, diabeetikolla on kaikki edellytykset suorittaa asepalvelus menestyksekkäästi. Omat kokemukseni palveluksesta ovat todella myönteisiä. Omasta palveluksestani on jo yli kymmenen vuotta, ja sinä aikana diabeteksen hoitovälineet ovat kehittyneet valtavasti”, eduskunnan diabetesverkoston varapuheenjohtaja Matias Marttinen sanoo.

Edustajat korostavat hoitoteknologian valtavaa kehitystä diabeteksen hoidossa, mikä on helpottanut monien diabeetikoiden elämää. Verensokeritason seuranta on mahdollista lähes reaaliajassa sensorien avulla ja kehittyneet insuliinit mahdollistavat hyvin yksilöllisen ja kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvan hoidon sekä yleisen palvelusturvallisuuden.

”Kehittynyt hoitoteknologia entisestään yhdenvertaistaa diabeetikoiden asemaa suhteessa muihin varusmiespalvelusta suorittaviin. Monelle diabetesta sairastavalle nuorelle tässä onkin maanpuolustustahdon lisäksi kyse myös yhdenvertaisuudesta ja mahdollisuudesta suorittaa palvelus muiden ikätovereiden kanssa”, muistuttaa eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Katja Hänninen.

Edustajat painottavat, että puolustusvoimien kasvaneiden määrärahojen myötä diabeetikkovarusmiehille tärkeän diabeteshoitajaresurssin hankkiminen on puolustusvoimille mahdollista. 20 vuoden kokemus osoittaa, että jo yhdellä osa-aikaisella diabeteshoitajalla kyetään vastaamaan kaikkeen diabeetikkovarusmiesten tarvitsemaan tukeen koko palveluksen aikana.

”Kaikki edellytykset diabeetikoiden vapaaehtoisen varusmiespalveluksen uudelleenaloittamiseen ovat olemassa. Puolustusvoimien kasvaneilla resursseilla sekä diabeetikoiden kehittyneillä hoitomenetelmillä varusmiespalveluksen uudelleenaloittaminen on mahdollista, jos vain puolustusministeriöstä löytyy tahto asian toteuttamiseen, Hänninen ja Marttinen päättävät.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Katja Hänninen, eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja, p. 09 432 3132

Kansanedustaja Matias Marttinen, eduskunnan diabetesverkoston varapuheenjohtaja, p. 09 432 3130

Laura Tuominen-Lozic, eduskunnan diabetesverkoston sihteeri, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Diabetesliitto, p. 0400 723 655