Robotti voi antaa lääkeneuvontaa

Åbo Akademin monitieteisessä FarmAInteraktion-hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia tekoälysovelluksella varustetun sosiaalisen robotin käytöstä lääkeneuvonnassa.

TEKSTI JOHANNA HAVERI  KUVA SAMI PULKKINEN

Tekoälyn nopean kehittymisen vuoksi ihmiset voivat puhua koneiden kanssa aivan uudenlaisella tavalla. Monilla yhteiskunnan aloilla on korkeat odotukset tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista. Tarvitaankin tietoa siitä, millaista tuo kommunikointi voisi olla.

Åbo Akademin Vaasan kampuksella on tämän alueen vahva monitieteinen tutkimus- ja innovaatioympäristö. FarmAInteraktion-hanke tutkii, kuinka sosiaalinen robotti
–tässä tapauksessa Furhat-robotti – voi antaa lääkeneuvontaa apteekeissa ilman, että lääkitys- tai potilasturvallisuus vaarantuu.

– Tutkimuksemme osoittaa esimerkiksi sen, että sosiaalista robottia voidaan käyttää täydentämään apteekin resursseja, muttei korvaamaan asiakaspalvelussa työskenteleviä farmaseutteja. Farmaseuttien mielestä robottien käyttäminen apteekkimiljöössä on tärkeää, jotta asiakkaat uskaltavat luottaa niiden antamaan tietoon, kertoo projektipäällikkö ja hoitotieteen vanhempi yliopistolehtori Linda Nyholm.

Hankkeessa suunniteltiin robottisovellus, jonka avulla Furhat antaa apteekin asiakkaille neuvontaa yhden lääkkeen käytöstä.

– Etsimme itsehoitolääkettä, joka vaatii lisäneuvontaa farmaseutilta tai proviisorilta. Lääkkeen tuli olla sellainen, jota säilytetään tiskin takana ja jonka kohderyhmä suhtautuu positiivisesti teknologiaan, sanoo Sara Rosenberg, proviisori ja farmasian väitöskirjatutkija.

Näillä reunaehdoilla lääkkeeksi valikoitui jälkiehkäisypilleri.

Monisäikeinen projekti

Tekoälyllä varustettujen sovellusten tuominen yhteiskunnan käyttöön vaatii useiden seikkojen huomioimista. Tällaisia ovat eettiset kysymykset, tekniikan asettamat rajat, henkilökunnan ja asiakkaiden tarpeet ja odotukset sekä kestävyysnäkökulma. Terveyteen liittyvät ratkaisut -tutkimusprofiilista rahoituksensa saaneen FarmAInteraktion-hankkeen tutkimustiimi edustaa terveystieteen, farmasian, informaatioteknologian sekä ihmisen ja robotin välisen vuorovaikutuksen asiantuntijoita.

– Tekoälyratkaisuista saadaan tehokkaampia, kestäviä ja eettisiä, kun heti innovaatioprosessin alussa huomioidaan eri näkökulmat ja otetaan loppukäyttäjät mukaan kaikkiin kehitysvaiheisiin, sanoo Sören Andersson, Experience Labin käyttäjäkokemusanalyytikko.

Experience Labiin luotiin jäljitelty apteekkimiljöö, jossa sekä farmaseuttien että asiakkaiden vuorovaikutustilanteita robotin kanssa toistettiin useita kertoja. Tämän perusteella suunniteltiin sellainen robottisovellus, jonka avulla lääkeneuvonta onnistui mahdollisimman sujuvasti aidontuntuisissa tilanteissa.

Lupaavat tulokset tuottavat lisää tutkittavaa

Alustavien tulosten mukaan sosiaalisen robotin käytöllä simuloiduissa asiakastilanteissa on lukuisia etuja, mutta joitakin heikkouksiakin. Robotti ei esimerkiksi tuomitse ihmistä ja sen kommunikointi on nopeaa ja asiapitoista.

– Sosiaalisen robotiikan tutkiminen farmasian alalla on monesta syystä mielenkiintoista. Apteekeissa annetaan asiakkaille neuvoja lääkkeiden käytössä, ja neuvonnalle on tarvetta usealla kielellä. Muun muassa farmaseuttipulan takia olisi hyvä löytää uusia palvelumuotoja, jotka täydentäisivät farmaseuttien työtä, Nyholm selventää.

"Muun muassa farmaseuttipulan takia tulisi löytää uudenlaisia palvelumuotoja."

Lääkeyhtiöt ja jotkut vaasalaisapteekit ovat kiinnostuneita kokeilemaan robottia, mutta ennen robotin siirtymistä laboratorio-olosuhteista asiakaskäyttöön täytyy käydä läpi monia eettisiä ja juridisia kysymyksiä yhdessä asiaankuuluvien viranomaisten kanssa.

– Tämä tutkimushanke on avannut monia uusia ja mielenkiintoisia tutkimuslinjoja lähitulevaisuuteen, sillä teknologia kehittyy todella nopeasti, toteaa Nyholm.

Tutkimusryhmä painottaa, että tekoälyn käyttöön liittyviin tulevaisuuden ratkaisuihin ja niihin kohdistuviin odotuksiin pystyvät parhaiten vastaamaan monitieteiset tutkimukset ja tutkimusryhmät.