Vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2011 korvauksia vuotovahingoista kaikkiaan 162 miljoonaa euroa eli noin 450 000 euroa päivässä. Viidessä vuodessa summa on kasvanut Finanssialan Keskusliiton mukaan 60 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 vuotovahinkoja kirjattiin 38 000 kappaletta eli toistasataa päivässä.
Vakuutusyhtiöiden koti- ja kiinteistövakuutuksista maksamat korvaukset vuotovahingoista kasvoivat viiden vuoden aikana 50 prosenttia ja nousivat 140 miljoonaan euroon vuonna 2011. Loput 22 miljoonaa euroa maksettiin maatila- ja muista vastaavista omaisuusvakuutuksista.
Finanssialan Keskusliiton johtavan asiantuntijan Petri Meron mukaan vuotovahingot ovat euromääräisesti suurin vahinkolaji sekä koti- että kiinteistövakuutuksissa.
” Vuotovahinkojen aiheuttamat korjauskustannukset ovat itse asiassa paljon suuremmat kuin vakuutusluvut kertovat. Vakuutushan ei korvaa kosteusvahinkoja vaan ainoastaan vuotovahinkoja. Vakuutusehtoihin kuuluvat myös putkiston ikävähennykset, jotka vanhan putkiston kohdalla voivat olla jopa puolet vahingon arvosta,” Mero sanoo.
Vesi-Instituutti WANDER tarttui vuonna 2010 tähän isoon rakennuskantaa uhkaavaan ongelmaan. Se käynnisti yhteistyökumppaniensa kanssa ”Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskienhallinta KIITOS” -projektin, jonka loppuraportti on juuri valmistumassa.
Vuoden 2012 lopussa päättyneen projektin tavoitteena oli löytää keinoja muun muassa vuotovahinkojen ehkäisemiseen. Loppuraportin mukaan suunnittelun, asennustyön ja valvonnan laatua samoin kuin tuotetietoisuutta on pystyttävä kohentamaan, koska vesivuotojen aiheuttamat vahingot johtuvat sekä suunnittelusta että virheistä ja laiminlyönneistä rakentamisen eri vaiheissa, käyttöönotossa ja käytön aikana.
Vesi-Instituutin johtaja Martti Latvan mielestä rakentamisen laadun parantamiseen onkin tartuttava tosissaan.
KIITOS-projekti muodostui kolmesta osa-alueesta. Ensimmäisessä luotiin perustietokanta, joka sisältää kaiken oleellisen tiedon kiinteistöjen vesijärjestelmistä Suomessa. Toisessa kerättiin tietoa pilottikohteista ja luotiin käytännön toiminnan hallintaan keskittyvä kohdetietokanta. Pilottikohteina olivat Raumalle vuonna 2011 valmistunut Teknologiatalo Sytytin ja Porissa rakenteilla oleva DiaVilla, joka on vuokrakerrostalo yli 80-vuotiaille. Kolmannessa kokonaisuudessa pyrittiin kehittämään kiinteistöjen vesijärjestelmien riskien arviointia ja hallintaa.
Tuotehyväksyntä pakolliseksi
”Suomalaisten rakentamissäädösten mukaan vesilaitteistoihin saa asentaa vain tarkoitukseen soveltuvia, testattuja ja tarkastettuja tuotteita. Koska myydä saa kuitenkin mitä tahansa, tyyppihyväksyttyjä edullisempia ja mahdollisesti huonolaatuisempia tuotteita käytetään asennuksissa varmasti jatkossakin. Tuotehyväksyntävaatimuksia pitäisi päivittää erityisesti materiaalin osalta ja hyväksyntä saada pakolliseksi myös Suomessa kuten esimerkiksi Tanskassa”, kertoo kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto Vesi-Instituutista.
Kaunisto toteaa tilanteen tuotehyväksynnän suhteen olevan Suomessa sekava.
”Vaikka rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi 1. heinäkuuta 2013, merkinnän käyttöönoton ajankohdasta vesijärjestelmien tuotteiden kohdalla ei ole tietoa. Saattaa olla, että alkuvaiheessa CE-merkintä tulee käyttöön esimerkiksi putkille, mutta ei hanoille. Todennäköisesti Suomessa on jatkossakin sekä CE-merkittyjä että tyyppihyväksyttyjä vesijärjestelmien tuotteita.
Tyyppihyväksynnän käytännössäkin olisi Kauniston mielestä korjattavaa.
”Olisi toivottavaa, että VTT suorittaisi tyyppihyväksyntään liittyvät ulkoisen laadunvalvonnan tarkastukset paikan päällä kaikissa tapauksissa. Käytäntö vastaisi tällöin useimpien muiden Euroopan maiden menettelyä. Esimerkiksi Saksan, Englannin ja Alankomaiden tuotehyväksyntään liittyvästä jatkuvasta laadunvalvonnasta vastaavat kyseisten maiden sertifiointilaitokset, joiden tarkastajat käyvät suomalaisissakin tuotantolaitoksissa 1–2 kertaa vuodessa.”
LVI-asentajien työ luvanvaraiseksi
LVI-suunnittelijoilla ja vastaavilla työnjohtajilla on Suomessa pätevyysvaatimukset, mutta itse asennustyön saa tehdä kuka tahansa.
KIITOS-projektissa todettiinkin LVI-asentajien luvanvaraisuus tarpeelliseksi, vaikuttaahan LVI-asentajien työn laatu oleellisesti vesijärjestelmien luotettavuuteen ja käyttövarmuuteen.
Mikäli LVI-asentajien luvanvaraisuudesta ei saada viranomaissäädöstä, asiaa olisi raportin mukaan edistettävä vapaaehtoisilla menettelyillä. Suomalaisten asentajien ammattitaitoa voidaan parantaa koulutuksella, mutta ulkomaiseen työvoimaan suomalainen koulutusjärjestelmä ei ulotu.
Vesi-Instituutilta vapaaehtoista koulutusta
Vesi-Instituutti on suunnitellut LVI-asentajille kiinteistöjen putkistojen hygienia-asioista vastaavanlaista vapaaehtoista koulutusta ja osaamistestausta kuin on vesilaitosten henkilökunnalle tarkoitettu osaamistesti, niin kutsuttu vesityökortti. Myös vesilaitosten vesijohtoverkostojen asentajien pitäisi suorittaa vesityökortti.
”Tämä sai kannatusta projektin johtoryhmässä, samoin vertailuanalyysi sähköalan menettelyihin, joihin sisältyvät tiukka valvonta ja sähköasentajien pakolliset turvallisuuskurssit kolmen vuoden välein. Ruotsissa toimivasta Säker Vattenistallation -toiminnasta koulutuksessa, oikeiden asennustapojen ohjeistamisessa sekä alan yritysten ja asentajien auktorisoinnissa voi myös ottaa oppia”, kertoo Latva.
KIITOS-projektin raportissa muistutetaan, että myös asukkaiden pitäisi osata vaatia töihinsä vain koulutettuja asentajia.
Samoin rakennusvalvontaa pitäisi tehostaa. ”Rakennusvalvonnan toteuttaminen riippuu kunnasta, ja joissakin kaupungeissa resurssit ovat liian vähäiset. Rakennusvalvonnan ulkoistaminen voisi parantaa tilannetta, kunhan palveluntarjoajien ammatillinen pätevyys varmistetaan. Koska rakentamisessa usein tähdätään vain minimitasoon, rakentamisen laatua pitäisi parantaa myös rakentamismääräyksiä tiukentamalla”, Martti Latva vaatii.
Lisätietoja:
Johtaja Martti Latva, puh. 044 710 5370, [email protected]
Kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto, puh. 050 544 9442, [email protected]
Vesi-Instituutti WANDER
Vesi-Instituutti WANDER on Prizztech Oy:n tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Se on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, jonka toimiala on vesi ja veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien asiantuntijapalvelut. Toiminnan olennaisena osana on tieteellinen tutkimus. Vesi-Instituutti on perustettu 2005 ja se toimii Raumalla.
KIITOS-projekti on Tekesin Vesi-ohjelman osittain rahoittama. Kokonaisbudjetti on 240 000 euroa. Vesi-Instituutin lisäksi projektiin osallistuvat Cupori Oy, Uponor Suomi Oy, Leakomatic Ab, Bauer Watertechnology Oy, Finanssialan Keskusliitto ry, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto / Vesilaitosyhdistys ry sekä Oy Grundfos Pumput Ab.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1