Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Väylästöremontti seuraavaan hallitusohjelmaan TIET HEIKOIMMASSA KUNNOSSA

Väylästöremontti seuraavaan hallitusohjelmaan TIET HEIKOIMMASSA KUNNOSSA

Artikkeli.
Julkaistu: 14.04.2011 klo 09:27
Julkaisija: Tietoputki Oy

Suomen talouselämä kasvaa ennusteiden mukaan ensi vuonna vajaa 4 prosenttia. Sen tukevin logistinen tukijalka on ehdottomasti maantieverkosto, jonka rappeutuminen on vuodesta toiseen vain kiihtynyt. Kuoppaisilla ja roudan murjomilla teillä kulkee 68 prosenttia maan tavaraliikenteestä ja arvossa vieläkin enemmän. 15 miljardin kansallisomaisuus on murenemassa kumipyörien alla. Ns. korjausvaje lähentelee jo 2 miljardia euroa.

Suomessa on vatvottu julkisuudessa hyvin perustein Pohjanmaan radan kunnostamista, sillä se on maan tärkein pituussuunnassa kulkeva päärata, jonka varrella on pienin poikkeamin mm. useita satamia. Talouselämämme tarvitsee myös rautapyöriä, mutta miksi logistiikkaa ei panna kuntoon kokonaisuudessaan. 400 miljoonaa Pohjanmaan rataan on kova summa, mutta tuottanee ihmissukupolven mittaisena investointina sijoitetun panoksen takaisin.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja Ahti Myllys ei kadehdi ratojen laittamista hyvään kuntoon, mutta muistuttaa, että asialla on myös kääntöpuolensa. – Suomi on jo tänä päivänä yksi EU:n tehokkaimpia rataverkon käyttäjiä tavarakuljetuksissa. Vuonna 2009 rautateillä kulki tavaraa 8,9 miljardia, maanteillä 25,2 miljardia ja vesiväylillä 2,8 miljardia tkm (tonnikilometriä).

Suomi EU:n tehokkaimpia rataverkon hyödyntäjiä


EU:n tavoitteena on, että vuonna 2050 kaikista yli 300 kilometriä kulkevasta rahdista vietäisiin 50 prosenttia junilla. Suomessa tämä tarkoittaisi noin 8 miljardia tkm (tonnikilometriä), mikä on saavutettu jo nyt. Pelkistettynä 60 prosenttia kaikesta kuljetetusta tavarasta liikkuu alle 50 km ja vain 6 prosenttia yli 300 kilometriä.

EU suosittelee, että vastaavasti henkilöliikenteessä 300–1 000 kilometriä kulkevista matkustajista yli puolet käyttäisi junaa. Ratoja parantamalla voitaisiin käyttää hyväksi myös henkilöjunien, kuten Pendolinon, lähes 200 kilometrin huippunopeutta.

Ahti Myllys pitää ajatusta hyvänä, mutta mahdottomana toteuttaa. – Jos henkilöjunien kulkua maamme pääosin yksiraiteisilla rautateillä nostetaan, tavarajunat ja cargo liikkuvat entistä verkkaisemmin, kun hitaat ja raskaat tavarajunat joutuvat väistelemään nopeita henkilöjunia ja odottelemaan ohitusraiteilla. Talouselämän vaatima logistiikka edellyttää tiukkoja aikatauluja ja täsmällisiä toimituksia. Käytännössä tavaraliikenteen hitaus ohjaa tavaravirtoja tätä kautta entistä enemmän kumipyörille, Ahti Myllys arvioi.

Eniten tonnikilometrejä kulkee kumipyörillä


Tonnikilometreinä tavarakuljetuksista noin 13 prosenttia kulkee alle 50 kilometriä, noin 26 prosenttia 50–149 kilometriä ja runsas 28 prosenttia 150–299 kilometriä.

Ahti Myllys jakaa liikenteeseen perehtyneiden juuri kautensa päättäneiden eduskunnan viestintä- ja liikennevaliokunnassa sekä valtiovarainvaliokunnan liikennajostossa istuneiden kansanedustajien huolen siitä, että maan tiestö on laskettu kurjaan kuntoon ja että tiemäärärahat kaipaisivat reilun tasokorotuksen.

– On puhuttu siitä, että seuraavat kymmenen vuotta teiden ylläpitoon ja korvausinvestointeihin pitäisi satsata vuosittain 250 miljoonaa euroa, jotta tiestö saataisiin vastaamaan tämän päivän talouselämän logistisia tarpeita ja ihmisten turvallista liikkumista niin maaseudulla kuin taajamissa.

Ensisijaisesti korjauksen tarpeessa on maan 60- ja 70-luvulla rakennettu runkoverkko, joka alkaa olla perustuksiltaankin heikossa kunnossa. Ne pitäisi laittaa ensin kuntoon ja työn alla olevat väylähankkeet valmiiksi. Sen sijaan uusia väyliä tulisi aloittaa hyvin harkiten.

Nyt jos koskaan

Eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa puolueiden pitäisi ehdottomasti kirjauttaa tiestön kuntoonlaitto hallitusohjelmaan ja varata siihen riittävästi rahaa. Hallitusohjelma naulaa kehysbudjetteineen määrärahat kiinni seuraavaksi vaalikaudeksi. Vuosibudjetteihin merkittävien muutosten tekeminen on osoittautunut työlääksi, vaikka olosuhteet muutoksia puoltaisivatkin.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen kovistelee uusia kansanedustajia kirjaamaan liikenneväylien, tiestö mukaan lukien, määrärahojen tasokorotukset suoraan hallitusohjelmaan.

Tiestön hoito ei ole poliittinen vaan liikennepoliittinen kysymys. Tiestön kuntoonlaitto on enemmän tahdosta kuin rahasta kiinni.

Lisätietoja antaa: Ahti Myllys, SKAL:n puheenjohtaja, 0400 653 747.

-----

Tässä toimituksen vapaaseen käyttöön faktaa siitä, miten tavaravirrat tänä päivänä Suomen teillä liikkuvat ja pientä vertailua rauta- ja kumipyörien välillä. Juttupohja on hieman pitkä, mutta toivottavasti sieltä löytyy osia toimituksellisen tekstin, pääkkärien, kolumnien, jne aineistoksi. Ja paikallista väriä tietysti löytyy oman levikkialueen yrittäjiltä ja viranomaisilta.

Tämä artikkeli liittyy Auto- ja Tieforumin medialle toimittamaan tausta-aineistoon, jotta maan rappiolla oleva tiestö saataisiin parempaan kuntoon.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs