Uutuuskirja Kilpailuvaltion kyydissä: ihmiset ja ideat ovat taloutemme tärkeimpiä voimavaroja

Hyvinvointivaltion tehtävänä on ollut tasoittaa yhteiskunnallisia eroja ja lisätä mahdollisuuksien tasa-arvoa. Sen syrjäytti 1990-luvulta lähtien kilpailuvaltioajattelu, jossa painotetaan kilpailukyvyn parantamista ja valtion roolin pienentämistä. Hyvinvointimallin elvyttäminen vaatii sosiaalipolitiikalta suurempaa tukea ihmisten kyvyille ja mahdollisuuksille toteuttaa ideoitaan.

Korkea verotus ja valtion laaja rooli sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa ovat tyypillisiä pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Valtion menoja supistettiin ja tukea yrityksille lisättiin 1990-luvun laman seurauksena. Hyvinvointimallin syrjäyttäneen kilpailuvaltion odotetaan ensisijaisesti tarjoavan vientiyrityksille kilpailukykyisen ympäristön sekä koulutettua työvoimaa. Nykymallissa tuloerot ovat venyneet, sosiaaliturvaa karsittu, verotusta alennettu ja hoivamarkkinoita laajennettu.

Talous ja investoinnit eivät kuitenkaan ole kilpailuvaltion aikana kasvaneet. Hyvinvointimallia voitaisiin parantaa nykyisestä kiinnittämällä enemmän huomiota esimerkiksi ruohonjuuritason luovuuteen. Sosiaalipolitiikan tulisi tukea voimakkaammin ihmisten ideoita ja kykyjä. Ne muodostavat talouden tärkeimmät voimavarat, ja perustulo loisi edellytykset niiden hyödyntämiselle.

Johannes Kanasen toimittama Kilpailuvaltion kyydissä vie Suomen hyvinvointimallin muutoksiin 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa kerrotaan, kuinka hyvinvointimallimme on syntynyt ja kuinka alkuperäinen idea kansalaisen parhaasta on väistynyt kilpailuvaltioajattelun tieltä. Samalla osoitetaan, että hyvinvointimalli voidaan jalostaa nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Tämä vaatii poliittista tahtoa ja uskoa ihmisten omaan toimeliaisuuteen.

Sosiaalinen investointirahasto on esimerkki tavasta, jolla sosiaalipolitiikkaa voisi kehittää

”Terveyspalveluihin on käytetty viime vuosina yhä enemmän rahaa absoluuttisesti mitattuna, mutta suhteellisesti mitattuna terveydenhuoltomenot eivät ole muihin vertailukelpoisiin maihin verrattuna kovin suuret. Julkisten terveydenhuoltomenojen osuus kaikista terveydenhuoltomenoista on vähentynyt 1980-luvulta alkaen.” Anu Kantola & Johannes Kananen

”Talouspoliittinen ajattelu muuttui 1990-luvulla: johtavat poliitikot ja virkamiehet ajattelivat, että valtion harjoittaman talouspolitiikan avulla hallitus ei voi vaikuttaa talouden kysyntäpuoleen eli esimerkiksi työpaikkojen määrään. Sen sijaan hallituksen tulee talouspolitiikan – ja myös sosiaaliturvapolitiikan – avulla ainoastaan pyrkiä lisäämään työvoiman tarjontaa eli työnhakijoiden ja työntekijöiden määrää.” Johannes Kananen

”On totta, että väestön ikääntymisen aiheuttama menojen nousu on ongelma julkistaloudelle. Sitä ei kuitenkaan voida ratkaista rahoituksellisella ylijäämällä tai edes tasapainolla, mikäli yritykset eivät jatkuvasti investoi saman verran uudella velkarahalla tai mikäli vaihtotase tai rahoitustase eivät ole runsaasti ylijäämäisiä.” Ville-Pekka Sorsa

”(…) Sosiaalinen investointirahasto on esimerkki tavasta, jolla sosiaalipolitiikkaa voisi kehittää tulevaisuudessa niin, että se tukisi ihmisten luontaista taipumusta ideoida ja innostua uusista asioista. Sosiaalipolitiikan rakenteet tukisivat omaehtoista ja paikallista toimintaa, jonka myötä ihmisillä olisi mahdollisuus toteuttaa itseään, tuoda esille omia ideoitaan ja samalla palvella paikallisyhteisön tarpeita ja päämääriä.” Johannes Kananen

”Yhtiöittämisessä on kuitenkin myös mahdollisuuksia, joita ei tähän asti moni ole tunnistanut. Julkisomisteisilla soteyhtiöillä ei ole tarvetta jakaa voittoja omistajilleen. Siten niillä on kilpailuetu suhteessa esimerkiksi yksityisiin, voittoa jakaviin yrityksiin. Samasta syystä ne voivat paremmin keskittyä palveluiden kehittämiseen.” Johannes Kananen

Johannes Kananen (toim.)
Kilpailuvaltion kyydissä
Suomen hyvinvointimallin tulevaisuus
ISBN 978-952-495-418-1
Gaudeamus 2017

Toimittaja

Johannes Kananen, VTT, on sosiaalityön yliopistonlehtori Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.

Lisätietoa kirjan aiheesta ja haastattelupyynnöt:
johannes.kananen@helsinki.fi / p. 029 412 8457

Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys ja muut kirjoittajat) Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910