Tohtori Teija Tiilikainen AP24.fi -artikkelipalvelussa:Suomella ei ole varaa yhteenkään ”toisen asteen” euroedustajaan

Reilut parikymmentä vuotta sitten saksalaiset tutkijat Karlheinz Reif ja Hermann Schmitt lanseerasivat europarlamenttivaaleihin liittyen käsitteen ’toisen asteen vaalit’. Käsite on jäänyt elämään vaaleja koskevaan sanavarastoon, vaikka se ei alkuperäisessä merkityksessään enää kaikilta osin pädekään, kirjoittaa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtaja, tohtori Teija Tiilikainen Artikkelipalvelu AP24.fin kolumnissaan.

Reilut parikymmentä vuotta sitten saksalaiset tutkijat Karlheinz Reif ja Hermann Schmitt lanseerasivat europarlamenttivaaleihin liittyen käsitteen ’toisen asteen vaalit’. Käsite on jäänyt elämään vaaleja koskevaan sanavarastoon, vaikka se ei alkuperäisessä merkityksessään enää kaikilta osin pädekään, kirjoittaa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtaja, tohtori Teija Tiilikainen Artikkelipalvelu AP24.fin kolumnissaan.

Toisen asteen vaaleilla viitattiin Tiilikaisen mukaan äänestäjien tapaan suhtautua europarlamenttivaaleihin muita vaaleja rennommin ja tehdä äänestyspäätöksensä kansallisten pikemmin kuin Euroopan tasoisten poliittisten jakolinjojen pohjalta..
Vaalien soisi jo pikkuhiljaa pääsevän irti toisen asteen vaalien leimasta, eikä Suomella ainakaan ole varaa lähettää europarlamenttiin yhtään toisen asteen edustajaa. Mitä pätevämmät ja osaavammat edustajat valitsemme, sitä paremmin he asemoituvat parlamentin keskeisille vaikuttajapaikoille, kirjoittaa Tiilikainen AP24.fin asiantuntijakolumnissaan.
Vuoden 2009 europarlamentti on valta-asemaltaan Tiilikaisen mielestä kaukana siitä parlamentista, jonka perusteella toisen asteen vaalien käsite aikanaan syntyi. Parlamentin ytimessä ovat tätä nykyä sen unionitasoiset poliittiset ryhmät. Vaalikampanjoiden kohdentuminen oikeaan eurooppalaiseen asialistaan tuo unionia lähemmäksi äänestäjiä myös Suomessa


Lisätiedot
AP24.fi
E-mail: [email protected]