Terveemmät vanhukset ja tuottavavammat hoitopalvelut ratkaisemaan kestävyysvajetta

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuksen mukaan kestävyysvajeen taso riippuu pitkälti hoito- ja hoivapalvelumenojen kehityksestä. Politiikkatoimenpiteet tulisi suunnata väestön terveyden parantamiseen sekä julkisen palvelujärjestelmän rakenteelliseen kehittämiseen tuottavuutta tukevaksi.

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan?

Julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä ja kestävyysvajeen suuruudesta on erilaisia arvioita. Laskelmat julkisen talouden rahoituksellisen epätasapainon suuruudesta vaihtelevat kestävyysvajelaskelmia tuottavien tutkimuslaitosten ja ajankohtien välillä kahdesta miljardista yhteentoista miljardiin euroon. Tämä on aiheuttanut epätietoisuutta poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa ja heikentänyt kestävyysvajelaskelmien uskottavuutta ja käyttöarvoa.

Jan Klavuksen ja Jenni Pääkkösen tutkimuksessa tarkastellaan viime aikoina tehtyjen kestävyysvajearvioiden laskentamalleja, niiden taustaoletuksia ja tuloksia. Laskelmien vertailu osoittaa kestävyysvajeen olevan erityisen herkkä hoito- ja hoivamenojen kehityksestä tehtäville oletuksille. Lisäksi kestävyysvajeeseen vaikuttaa laskennassa käytettävän mallin tekninen rakenne.

Kestävyysvajelaskelmien suuruuden vertailun sijaan tärkeämpää on tunnistaa ne tekijät, jotka laskentamallista riippumatta voimakkaimmin ohjaavat julkisten menojen tulevaa kehitystä.

Hoivapalveluihin tarvitaan nopeita toimenpiteitä

Keskeisimpiä julkisen talouden tasapainottamisessa ovat toimenpiteet, joilla voidaan suhteellisen nopeasti, mutta myös pidemmällä aikavälillä, vaikuttaa väestön ikääntymisestä johtuvaan hoito- ja hoivamenojen kasvuun.

Hoito- ja hoivamenojen kehitykseen vaikuttavat eniten julkisten palvelujen tuottavuus ja hoidon tarpeen ajoittuminen. Varsinkin terveyspalvelujen tuottavuuden parantaminen hidastaa terveydenhuoltomenojen kasvua ja pienentää kestävyysvajetta.

Vanhusten pitkäaikaishoidon tarpeen siirtymisellä myöhäisempään ikään ja laitosvaltaisuuden purkamisella saavutetaan niin ikään merkittäviä julkisten menojen säästöjä. Pitkäaikaishoidon rakenteellisten muutosten ohella politiikkatoimenpiteet tulee suunnata toimiin, joilla tähdätään väestön terveyden parantamiseen ja erityisesti sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen.  

Innovatiivisilla rahoitusratkaisuilla säästöjä ja valinnanvapautta

Julkisten menojen kasvua voidaan lisäksi alentaa kehittämällä palvelu- ja rahoitusjärjestelmää vastaamaan paremmin palvelujen käyttäjien erilaisia tarpeita. Palveluvaihtoehtojen ja valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa täydentävillä palveluratkaisuilla ja vapaaehtoisilla rahoitusmekanismeilla, jotka voidaan mitoittaa vastaamaan palvelujen käyttäjien tarpeita ja taloudellisia voimavaroja.

Lisätietoja:

Jan Klavus, jan.klavus@vatt.fi, 0295 519 447

Julkaisu:

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Hoito- ja hoivamenoista tehtyjen oletusten vaikutus tuloksiin. VATT Valmisteluraportit 20 (PDF)