Mitä taloudelleni kävisi, jos sairastuisin vakavasti, jään eläkkeelle tai puolisoni kuolisi? Suomalainen yhteiskunta tarjoaa kattavasti taloudellista tukea erilaisiin elämän suuriin ja pienempiin muutostilanteisiin.
Enemmistön mielestä Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava ja mielikuva järjestelmästä on positiivinen. LähiTapiolan kyselyssä 45 prosenttia yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta sanoi mielikuvan järjestelmästä olevan positiivinen. Kahdeksan prosenttia sanoi mielikuvan olevan erittäin positiivinen.
Vähintään jonkin verran kriittisesti järjestelmään suhtautui 14 prosenttia vastaajista.
Vaikka mielikuva sosiaaliturvajärjestelmästä on pääosin positiivinen, monella on vaikeaa mieltää, mitä sosiaaliturva oikeasti kattaa. Vaikeaa on myös mieltää, mihin yhteiskunnan tarjoama lakisääteinen turva omalla kohdalla riittää.
- Sosiaaliturvajärjestelmään hahmottamista vaikeuttaa varmasti sen pirstaleisuus ja ”yhden luukun” puuttuminen. Sosiaaliturva rakentuu erilaisista ja eri kriteereillä määräytyvistä tuista, eduista ja palveluista, joiden kokonaisvaikutusta voi yksilön olla omalla kohdalla vaikea arvioida. Kokonaisuuteen kuitenkin selvästi luotetaan, kuten tämäkin tutkimus osoittaa, johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkiyhtiöstä sanoo.
Erikoissairaanhoidossa turva riittää – vanhusten hoitopalveluissa eniten epäilyjä riittävyydestä
Suomalaisten usko siihen, että sosiaaliturva tarjoaa taloudellista tukea eri elämänmuutostilanteissa, vaihtelee suuresti. Erityisesti terveydenhuollossa tukea saa suomalaisten mielestä riittävästi.
Noin kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta arvioi, että sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon tarjoama turva riittää heidän omalla kohdallaan.
Sen sijaan eniten soraääniä kuuluu vanhusten hoivapalveluita koskevan tuen kohdalla sekä terveydenhuollon tuessa mielenterveyden haasteisiin.
Iso osa katsoo myös, että vanhuuseläkkeen turva ei ole riittävä. Vastaajista 44 prosenttia katsoi, ettei vanhuuseläkkeen turva riitä heidän omalla kohdallaan. Mielipiteet toki hajautuvat, sillä 38 prosenttia katsoi eläkkeen riittävän heille.
-Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut koetaan parhaiten riittäväksi. Nämä ovat eniten arjessa näkyviä palveluita ja siksi varmasti helpoiten myös arvioitavissa. Sen sijaan tavallisen suomalaisen voi olla vaikea arvioida sellaisten etujen riittävyyttä, jotka osuvat oman tai läheisten kohdalle harvoin. Näiden osalta näyttäisi myös siltä, että julkinen keskustelu heijastuu arviointiin. Listassa alimpana on etuja ja palveluita, joihin liittyviä epäkohtia ja huolia riittävyydestä on ollut viime aikoina enemmänkin esillä.
Epätietoisuutta monen sosiaaliturvan osa-alueen riittävyydestä on kuitenkin paljon. Eniten epätietoisia suomalaiset ovat työkyvyttömyyseläkkeen sekä sairaus- ja vammaisetuuksien tasosta. Enemmän kuin kolmannes vastaajista ei osannut näiden osa-alueiden kohdalla sanoa, miten turva riittäisi heidän kohdallaan.
Vanhuuseläke, työkyvyttömyys tai puolison kuolema – kaikista aiheutuu tuhansien euron tulomenetykset
Elämän suurilla murrosvaiheilla tai isoilla ikävillä yllätyksillä on suuri merkitys ihmisen omaan talouteen. Siksi yhteiskunnan tarjoama tuki muutoksissa on tärkeä.
Esimerkkilaskelma osoittaa, miten kuvitteellisen 30-vuotiaan esimerkkihenkilön taloudessa kävisi, jos hän jäisi vanhuuseläkkeelle tai joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle tai hänen puoliso kuolisi. Kaikissa kolmessa tapauksessa esimerkkihenkilön tai hänen taloudessaan menetykset olisivat useita tuhansia euroja. Pidemmän ajan kuluessa menetykset nousisivat useisiin satoihin tuhansiin euroihin. Jos esimerkin henkilö jäisi pysyvästi työkyvyttömäksi 30-vuotiaana, olisi tulonmenetys lähes 400 000 euroa työuran ajalta
-Laskelmien avulla halusimme kuvata konkreettisesti, miten iso vaikutus näillä tilanteilla voi olla perheen talouteen. Työkyvyttömyystilanteessa ansiotason pudotus on todella merkittävä, kun koko työuran ajalta puhutaan jopa sadoista tuhansista euroista, Lammi muotoilee.
-Eläkeaika tulee meille kaikille vastaan jossain kohtaa. Tulotason pudotus on merkittävä, esimerkkitapauksessamme useita satoja euroja. Tätä voimistaa vielä se, jos henkilön tulokehitys on ollut positiivinen. Mietittäessä varautumisen tarvetta pahimman varalta, oleellista on tunnistaa mikä olisi vaikutus juuri minun tilanteessani. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi omia säästöjä tai vakuutuksia.
LähiTapiolan kyselyn on toteuttanut Kantar TNS. Kyselyyn on vastannut kaikkiaan 1027 suomalaista, jotka ovat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely on toteutettu 15.-21.1.2021. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Veera Lammi, johtaja, LähiTapiola Keskinäinen Henkiyhtiö, 040 726 3292 , [email protected]
LähiTapiola-ryhmän tehtävänä on turvata asiakkaidensa elämää ja menestystä. Visionamme on tarjota suomalaisille turvallisempaa, taloudellisesti turvatumpaa ja terveempää elämää. Elämänturva merkitsee asiakkaillemme kokonaisvaltaista ja ennakoivaa palvelua.
LähiTapiola on keskinäiseen yhtiömuotoon perustuva, asiakkaiden omistama yhtiöryhmä, joka palvelee henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaita. LähiTapiolan tuotteet ja palvelut kattavat vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut. Olemme myös yritysten riskienhallinnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin ammattilainen. www.lahitapiola.fi/uutishuone
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1