Puolison kuolema vie perheen tuloista ison siivun, mutta kuluista vain osan – ”Lähes aina puolison kuolema aiheuttaa myös taloudellisia ongelmia lapsiperheissä”

Moni suomalainen uskoo perheensä talouden kestävän, vaikka perheen toinen tulontuoja menehtyisi. Puolison kuolema supistaa toki perheen kuluja, mutta ei ehkä niin paljon kuin moni olettaa.

LähiTapiola kysyi suomalaisilta, miten he uskovat heidän perheidensä talouden selviävän vastaajan menehtyessä. Yllättävän moni, lähes 60 prosenttia vastanneista uskoi, että vastaajan kuolema ei aja perheen taloutta ongelmiin. 

LähiTapiolan tekemän laskelman mukaan puolison kuolema aiheuttama menetys perheen tuloissa on selvästi suurempi kuin kuoleman aiheuttama menojen supistuminen.

Esimerkkilaskelmassa kahden aikuisen, yhden alle kouluikäisen ja yhden yli 13 vuotiaan teinin perheessä toisen vanhemman kuolema pudottaa perheen vuosimenoja vain alle 22 prosenttia. Jos perheen asuminen säilyy ennallaan, kulutusmenojen lasku on vain 15 prosenttia.

Useimpiin menoeriin puolison kuolemalla on vaikutusta. Se supistaa muun muassa ruoka-, terveys-, ja liikennemenoja. Sen sijaan esimerkiksi asumismenoihin menehtymisellä ei ole vaikutusta.

- Erityisesti lapsiperheissä puolison kuolema aiheuttaa ongelmia perheen taloudellisessa asemassa. Toisen tuloja ansaitsevan vanhemman kuolema leikkaa välittömästi perheen tuloja, mutta kuluihin kuolemalla on pienempi vaikutus. Lapsiperheiden tilanteet vaihtelevat merkittävästi johtuen esimerkiksi asumismuodosta sekä tulojen jakautumisesta aikuisten välillä. Tärkeää on, että jokainen on arvioinut oman perheen kohdalta sen, miten perhe selviää, mikäli perheen tulot pienenevät esimerkiksi kuoleman johdosta, johtaja Pasi Laaksonen LähiTapiola Henkiyhtiöstä sanoo.

- Ilman riittävää varautumista perhe voi toisen elättäjän kuoleman vuoksi ajautua taloudellisiin ongelmiin, joita olisi voinut merkittävästi rajoittaa hyvällä suunnitelmalla.

Lapset nostavat varautumisen astetta

Suomalaiset ottavat huomioon elämän ikävien yllätysten mahdollisuuden myös taloudessaan. LähiTapiolan kyselyssä vajaat 60 prosenttia vastanneista sanoi varautuneensa taloudellisesti erilaisiin elämän ikäviin tapahtumiin. Runsas 40 prosenttia vastanneista sanoi omistavansa henkivakuutuksen, joista alle puolet arvio, että henkivakuutus on mitoitettu perhetilanne huomioiden.

Lapsiperheissä taloudellisen varautumisen aste nousee. Lähes kaksi kolmesta puolison ja lasten kanssa asuvasta vastaajasta sanoi omistavansa jonkinlaisen henkivakuutuksen. Yksihuoltajavastaajista luku oli lähes puolet. Edelleen kuitenkin alle puolella henkivakuutus on mitoitettu perhetilanne huomioiden.

- Henkivakuutus ei ole kaikille samanlainen pakettiratkaisu, vaan se on tärkeä katsoa omaan tilanteeseen sopivaksi. Kun omaa henkivakuutuksen tarvetta miettii, voi aloittaa miettimällä ketä vakuutuksella halutaan turvata, Laaksonen kertoo.

- Henkivakuutuksen suuruus katsotaan oman tilanteen mukaisesti, mutta yleensä siinä huomioidaan henkilön velat, vuoden nettotulot ja 20 000 euroa per alaikäinen lapsi. Näin asuntolainan voi maksaa pois ja perhe voi halutessaan jatkaa asumista yhteisessä kodissa. Lisäksi esimerkiksi tulojen huomioiminen vakuutuksessa mahdollistaa arjen kuluista selviämisen toisen menehdyttyä.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus –kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 1 052 suomalaista viime vuoden syyskuussa. Vastaajat olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:

Pasi Laaksonen, johtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö, 050 539 0932, pasi.laaksonen@lahitapiola.fi