Palveluvaltaistuminen ei pysäytä talouskasvua

Suomella on hyvät mahdollisuudet yltää reippaaseen talouskasvuun myös tulevaisuudessa, vaikka teolliset työpaikat vähenevät ja talous muuttuu palveluvaltaiseksi.

Julkinen keskustelu talouden viime vuosien rakennemuutoksesta on keskittynyt teollisuuden vaikeuksiin. Koska monet uskovat teollisuuden ja teollisten työpaikkojen olevan yhä talouskasvulle keskeisessä roolissa, Suomi on ollut helppo tuomita pitkään hitaan kasvun kauteen.

Rakennemuutos pitäisi kuitenkin ymmärtää siirtymäksi teollisuuden valtakaudesta palvelujen valtakauteen. Viimeaikaisten tilastojen ja tutkimusten perusteella korkeaa koulutusta vaativien ja suurta arvonlisäystä tuottavien työpaikkojen osuus kasvaa myös jatkossa, mutta yhä useampi työpaikoista syntyy teollisuuden sijaan palvelualoille. 

Suomen talouden palveluvaltaistuminen on edennyt yllättävän pitkälle. Jo 2000-luvun voimakas talouskasvu nojasi vahvasti palvelutoimintaan. Merkittävä osa teollisuusyritystenkin tuotannosta on palveluita ja teollisuuden työntekijöistä yhä suurempi osa (n. 40 % vuonna 2008) työskentelee palvelutehtävissä – heistä suurin osa korkean osaamisen asiantuntija- ja johtajatehtävissä.

Tuottavuuden nopea kasvu on mahdollista myös palveluissa. Esimerkiksi vuosina 1995–2004 tuottavuus kasvoi kyllä ripeästi monilla teollisuudenaloilla, mutta joissakin palveluissa, kuten kaupassa ja liikenteessä, se kasvoi vielä nopeammin.

Palveluiden osuus Suomen viennistä kasvaa vauhdilla. Palveluviennin arvon suhde BKT:een oli vuonna 1990 vain 3–4 prosenttia, mutta vuonna 2010 jo 12 prosenttia. Toisaalta palveluiden viennin tilastointi on vaikeaa, joten niiden todellinen osuus voi olla arvioitua suurempi. Palveluvientiin kuuluu esimerkiksi suunnittelu-, markkinointi-, tutkimus-, hallinto-, laki-, rakennus-, liikenne- ja turistipalveluiden myyminen ulkomaisille yrityksille ja kuluttajille. Palveluita vievät ulkomaille sekä teollisuus- että palvelualojen yritykset.

Palvelutuotteiden viejällä on puolellaan useita etuja verrattuna tavaroiden viejään. Palveluiden ulkomaankauppa ei ole yhtä suhdanneherkkää. Jopa viime vuosien talouskriisin aikana palveluviennin arvo on pysynyt ennallaan tai noussut. Palveluiden ulkomaankauppa on myös säilynyt ylijäämäisenä, toisin kuin tavaroiden.

Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa ulkomailla tehtyjen välituotteiden osuus Suomen viennin arvosta on 54 prosenttia. Toisin sanoen 54 prosenttia elektroniikkateollisuuden viennin kokonaisarvosta menee ulkomaisten välituotteiden maksamiseen. Palvelualoilla sen sijaan 80–90 prosenttia viennin arvosta tulee kotimaisesta arvonlisäyksestä. Lisäksi palveluiden myynnistä saa keskimäärin paremman katteen kuin tavaroiden myynnistä.

Perinteisen teollisuuden väistyminen palvelujen tieltä ei siis välttämättä hidasta talouskasvua pysyvästi. Esimerkiksi informaatio- ja viestintäpalveluissa kasvun ennakoidaan olevan erittäin nopeaa VATT:n ennakointitutkimuksien perusteella. Vuonna 2030 palvelutoimialoilla tuotetaan yli kolme neljännestä vuotuisesta arvonlisäyksestä ja niillä työskentelee lähes kolme neljästä työssäkäyvästä suomalaisesta.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että täällä tuotetut palvelut, sekä varsinaiset palvelualojen tuotteet että teollisuustuotantoon liittyvät palvelutehtävät, ovat innovatiivisia ja kilpailukykyisiä. Talouspolitiikan tekijöiden on ymmärrettävä, että Suomi on jo nyt palvelutalous. Liialliset haikailut teollisuusyhteiskuntaan saattavat hidastaa todellisen voimavaramme eli palveluosaamisemme ja palvelukilpailukykymme kehitystä.

Lisätietoja

Juha Honkatukia, yksikön johtaja, [email protected], 0295 519 413
Saara Tamminen, tutkija, [email protected], 0295 519 450
Jussi Ahokas, tutkija, [email protected], 0295 519 405

Julkaisu

VATT Policy Brief: Suomi on jo palvelutalous

PDF: http://www.vatt.fi/file/policybrief/vatt_policybrief_12014.pdf

HTML: http://www.vatt.fi/policy-brief/2014-01