Oleskelulupa ei ole viisumi tai päinvastoin

Oleskelulupa viittaa nimensä mukaan oikeuteen oleskella Suomessa, myöntöperusteista riippuen myös oikeuteen tehdä täällä töitä. Viisumi on maahantulolupa, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen oleskeluun – pääsääntöisesti ei työskentelyyn lainkaan. Työviisumikin on käsitteenä käytössä monissa maissa ja sitä käytetään paljon arkikielessä. EU-maiden kansalaisia taas ei koske mikään näistä, vaan heillä on aivan omat säädöksensä. Tämä tekee kokonaisuudesta asiaan vihkiytymättömälle vähintäänkin sekavan.

EU-maiden ulkopuolista työntekijää palkattaessa yli 90 päiväksi, ainoa oikea vaihtoehto on työntekoon oikeuttava oleskelulupa. Kun oleskelulupaa haetaan työnteon perusteella, on vaihtoehtoja useita: Työntekijän oleskelulupa, erityisasiantuntijan oleskelulupa, tutkijan oleskelulupa, Blue Card, sisäisen siirron perusteella myönnettävä oleskelulupa jne.  Oikeanlaisen oleskeluluvan hakeminen ja saaminen on yrityksille ensiarvoisen tärkeää.  Oleskeluluvan hakemiseen on myös varattava aikaa, sillä prosessi vie ammattilaisenkin avulla viikkoja. Etenkin, jos työntekijän mukana muuttaa perheenjäseniä, virallisten dokumenttien haalimiseen, käännöksiin, ja laillistuksiin menee aikaa. Joidenkin lupatyyppien käsittely menee sutjakammin niissä tapauksissa, joissa hakemuksen ratkaisee Maahanmuuttovirasto ilman työ- ja elinkeinotoimiston osapäätöstä eli tarveharkintaa.

Työnteko-oikeus voi joissain tapauksissa olla myös rajattu koskemaan vain tiettyjä työtehtäviä tai tiettyä työnantajaa. Palkattaessa paikan päältä ulkomaalainen työntekijä, saattaa tällä jo olla oleskelulupa. On kuitenkin työnantajan vastuulla aina varmistaa, että oleskelulupa on voimassa ja siihen sisältyy työnteko-oikeus juuri kyseiseen tehtävään, mihin häntä ollaan palkkaamassa. Työnantajan tulee myös säilyttää oleskelulupakopiot mahdollisia viranomaistarkastuksia silmällä pitäen. Tähän kohtaan muistutus: Se, että työntekijällä on suomalainen henkilötunnus ja verokortti, eivät ollenkaan merkitse sitä, että hänellä olisi laillinen oikeus työskennellä Suomessa. Lupahallinnoinnin voi myös ulkoistaa palveluntarjoajalle.

Mikä sitten on viisumin tarkoitus? Se on maahantulolupa niiden maiden kansalaisille, joiden kanssa Suomella ei ole viisumivapaussopimusta. Viisumi on tyypillisesti huomattavasti nopeampi saada kuin oleskelulupa ja sen myöntää Suomen edustusto ulkomailla. Viisumilla, tai viisumivapaasta maasta tulijalla, on oikeus oleskella Suomessa korkeintaan 90 päivää minkä tahansa 180 päivän aikana. Tähän aikaan lasketaan mukaan muissakin Schengen-alueen maissa käytetyt päivät, ja myös lentokentällä käynti otetaan huomioon. Onkin äärimmäisen tärkeää, että tätä rajaa ei ylitetä. Viisumilla ei myöskään pääsääntöisesti ole mahdollista työskennellä Suomessa. Liikeneuvotteluissa ja erilaisissa tapahtumissa käyminen on sallittua, kuin myös kongresseihin osallistuminen, mutta työnteko edes lyhytaikaisesti ei ole (pois lukien muutama harva poikkeus). Yritys, joka teettää työtä viisumilla Suomessa, ottaa ison riskin saada vakavia seurauksia.  Työntekijältä oleskelulupahakemus taikka viisumi voidaan myös mahdollisesti evätä jatkossa.

Mikä sitten on työviisumi? Monissa maissa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, työviisumi on olennainen osa paikallista lupajärjestelmää. Suomen laki ei kuitenkaan tunne tätä käsitettä, mikä on omiaan luomaan epävarmuutta työnantajien edustajien keskuudessa. Työviisumin hakeminen Suomesta lähetettäville työntekijöille onkin yrityksille tärkeä osa kansainvälisen liikkuvuuden strategiaa. Suomeen tulevien työntekijöiden osalta tämä termi on kuitenkin parasta unohtaa.

Samoin kuin työkaluilla on oma käyttötarkoituksensa, soveltuvat oleskelulupa ja viisumikin eri tarkoituksiin. Toista tarvitaan, kun henkilö tulee Suomeen töihin ja toinen taas toimii lyhytaikaisten vierailuja varten. Niiden erot on tärkeä tiedostaa, sillä eihän sahallakaan hakata nauloja.