Luonnontieteellisen tutkimuksen taso Suomessa uhkaa rapautua heikkenevien perusvalmiuksien ja rahoituksen supistumisen seurauksena.
Suomalaisten koululaisten PISA-tulosten heikkeneminen matematiikassa ja luonnontieteissä näkyy heikentyneinä valmiuksina jatko-opintoihin ja lopulta myös työelämässä. Vielä 2000-luvun alkupuolella vuoteen 2006 saakka PISA-tulokset matematiikassa ja luonnontieteissä olivat maailman kärkeä. Nämä PISA-tulokset ovat kuitenkin laskeneet jo yli 10 vuoden ajan.
- Jos Suomi pääsisi oppimistuloksissa takaisin vuoden 2006 tasolle, se toisi merkittävän lisäyksen Suomen BKT:een, kertoo selvityksen ohjausryhmän työskentelyssä mukana ollut Loimun neuvottelupäällikkö Maija Holma. - Osaamisen ja koulutuksen laadun parantaminen toisi kokonaistuottavuuteen jopa yli 3 %:n lisäyksen.
Tämä käy ilmi joulukuun alussa julkaistusta selvityksestä.* Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laadun heikkeneminen johtaa ongelmiin erityisesti tutkimusintensiivisillä luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisillä aloilla.
- Perusosaamisen heikentymisen lisäksi tilannetta pahentaa se, että näiden tieteenalojen TKI-toiminnan rahoitus on ollut pahasti laskusuunnassa viimeisen vuosikymmenen aikana, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo. – Näin siitä huolimatta, että kestävän tulevaisuuden tavoittelu edellyttäisi aiempaa tutkimusintensiivisempää ja innovaatiovetoisempaa yritystoimintaa.
Suomalaisen tutkimuksen olisi oltava huipputasoa, jotta yritykset eivät lähtisi etsimään tarvitsemaansa huipputason tutkimusta muualta. Vuoden 2021 lopulla valmistunut Suomen LUMA-strategia on hyvä ensiaskel tilanteen korjaamiseksi.
- Huipputason tutkimusta voi nousta vain korkeatasoisesta perusopetuksesta. Siksi seuraavalla hallituskaudella tulee varata riittävä rahoitus LUMA-strategian toimeenpanoon. Myös TKI-panostuksia tulee kohdentaa erityisesti loimulaisille aloille rahoitusvajeen korjaamiseksi, sanoo Maija Holma.
Lisätietoja:
Neuvottelupäällikkö Maija Holma, [email protected], puh. 09 6226 8543
Toiminnanjohtaja Mikko Salo, [email protected], puh. 041 458 0033
*Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu teetti yhdessä Kemianteollisuus ry:n, Energiateollisuus ry:n, Insinööriliiton ja Tekniikan akateemiset ry:n kanssa selvityksen Suomen ja Viron PISA-tulosten erojen syistä matemaattis-luonnontieteellisessä osaamisessa. Selvityksen rahoitti Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö, tutustu raporttiin Miten Virosta tuli PISAn ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä?
Loimu julkaisi alkukesästä edustamiensa alojen tutkimusrahoitusta koskevan selvityksen. Selvityksessä todetaan muun muassa, että yrityksillä pitää olla sekä omaa t&k-toimintaa että kykyä ostaa sitä erityisesti yliopistoilta ja tutkimuslaitoksista. Tutustu raporttiin Kestävän tulevaisuuden rahoitus
Tutustu LUMA-strategiaan Suomen LUMA-strategia 2030
Loimu - Valoisamman tulevaisuuden tekijät
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu on monialainen liitto, jonka jäsenet ovat biologeja, biotieteilijöitä, kemistejä, geologeja, limnologeja, metsänhoitajia, ympäristötieteilijöitä, meteorologeja, maantieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, fyysikoita, matemaatikoita – ja monia muita. Jäsenmäärä on noin 16 500.
Loimun jäsenet työskentelevät ihmiskunnan hyvinvoinnin ja maapallomme tulevaisuuden kannalta avainaloilla – mm. ympäristön tutkimuksessa ja -suojelussa, lääke- ja muun kemianteollisuuden yrityksissä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, terveydenhuollossa, metsäteollisuuden ja –talouden aloilla sekä biotalouteen liittyvissä tehtävissä.
Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Loimun jäsenkunta vastaa merkittävästä tutkimuksesta, jolla turvataan hyvän kehityksen mahdollisuudet tulevaisuudessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1