Ilmastonmuutos sään ääri-ilmiöineen, energiaverkkojen kyberuhat ja keskustelu energiaturpeen käytön vähentämisestä edellyttävät maaseudun energiahuollon kokonaisvaltaista arviointia ja kehittämistä. Myös ruokaketjun energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus koskettavat Pohjanmaan maakuntia. Tätä varten Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja vaasalainen Vebic käynnistivät Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoittaman, kaksivuotisen hankkeen ”Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut Etelä-Pohjanmaan maaseudulla”. Hankkeessa luonnonvara-alan ja korkeantason energiateknologian osaaminen tukevat toisiaan.
Kun maatila käyttää metsähaketta lämmöntuotannossa ja aurinkoenergiaa sähköntuotannossa, on se hyvä esimerkki energiantuotannon hybridiratkaisusta. Näin kertoo Vebicin johtaja ja tekniikan tohtori Suvi Karirinne.
Käynnistyneen HYBE-hankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa hajautetun uusiutuvan energiantuotannon hybridiratkaisuista maaseutuyrityksille. Aluksi hankkeessa tehdään energiantuotannon ja -riskien toimenpiteiden tiekartta Etelä-Pohjanmaan maaseudulla. Tämän jälkeen syvennetään rakennusalan toimijoiden sekä maaseudun yritysten tietoa erilaisten hybridijärjestelmien mahdollisuuksista.
Biomassojen ja maatalouden sivutuotevirtojen hyödyntäminen on osa yritysten energiaomavaraisuuden kasvattamista, kertoo aiheesta hiljattain väitellyt soinilainen tohtori Kari Laasasenaho, joka toimii SeAMKissa hankkeen projektipäällikkönä. Hanke kehittää yrityskohtaisia hybridiratkaisuja ja pilotteja. Lopuksi tuotettu tieto sekä havaitut hyvät käytänteet jalkautetaan hankealueelle.
Ilmastonmuutos ja maaseudun väestön väheneminen aiheuttavat haasteita maaseudun yritysten energiahuollolle tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, mikä aiheuttaa häiriöitä erityisesti maaseudun energian toimituksessa. Toisaalta energiaverkkojen ylläpitäminen voi tulla kalliiksi haja-asutusalueella, kun väki muuttaa pois maaseudulta.
Ilmastonmuutos aiheuttaa sen, että yritysten hiilijalanjälkeä pitäisi pyrkiä vähentämään oleellisesti nykyisestä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa yritysten on yhä enemmän otettava huomioon ympäristöarvot, kuten yritystoiminnan hiilijalanjälki. Tämä tarkoittaa maaseudulla erityisesti ruokaketjun, kiinteistöjen energiantuotannon ja autoilun päästöjen vähentämistä.
Myös energian huoltovarmuudesta käydään keskustelua. Maaseudulla sähköverkon huoltovarmuutta on parannettu kaivamalla sähkökaapeleita maan alle, mutta töiden etenemistä on jouduttu arvioimaan uudelleen maaseudun nopean autioitumisen myötä. Tilanteen johdosta maaseudun yrityksissä joudutaan uudenlaisen tilanteen eteen, jossa ainoana selviytymiskeinona on sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin ja tuottamalla energiaa myös itse. Yrityksillä on kuitenkin tarjolla melko vähän tietoa siitä, miten hajautetuilla hybridiratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä ja turvata energiansaantia omaehtoisesti.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Kari Laasasenaho, SeAMK Ruoka, 040 680 7631, [email protected]
johtaja Suvi Karirinne, Vebic, 029 449 8284, [email protected] .
SeAMKissa voi opiskella kuudella eri koulutusalalla ja suorittaa tutkinnon lähes 30 tutkinto-ohjelmassa. Näistä kolme on englanninkielistä. Lisäksi SeAMKilla on useita kansainvälisiä kaksoistutkinto-ohjelmia.
SeAMKissa on noin 5000 opiskelijaa, joista noin 10 % on kansainvälisiä opiskelijoita. Korkeakoulu on vahvasti mukana sekä alueellisessa, valtakunnallisessa että kansainvälisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä. Visio 2020: Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK – paras korkeakoulu opiskelijalle.
Seinäjoki University of Applied Sciences (SeAMK) is a multidisciplinary institution of higher education and an efficient actor in education and research, development and innovation (RDI).
SeAMK has 5000 students, of which about 10 % are international students. The educational offer consists of nearly 30 degree programmes and three of them are totally taught in English. Also double degree programmes are available in the fields of technology and business.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1