7.-13.9. järjestetään valtakunnallinen Hävikkiviikko. Kuluttajaliiton organisoimaa Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna kolmannen kerran.
Jokavuotisella Hävikkiviikolla halutaan kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Elintarvikeyritykset, kaupat ja ruokapalveluyritykset sekä järjestöt ja monet muut ruoan kanssa tekemisissä olevat tahot ovat lähteneet mukaan taistoon ruokahävikkiä vastaan. Laajan yhteistyökumppaniverkoston avulla Hävikkiviikon aikana nostetaan esille käytännön vinkkejä ja esimerkkejä sekä faktaa ruokahävikin vaikutuksista.
- Ruokahävikin ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset näkyvät nykyään taajaan julkisessa keskustelussa. Haluamme nyt Hävikkiviikon aikana muistuttaa jokaiselle ruokaa laittavalle ja syövälle suomalaiselle, että kuluttajatkin voivat tehdä valtavasti asian eteen kotona omien kulutus- ja ruoanlaittotottumuksiensa puitteissa, sanoo hankevastaava Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta.
Hävikkiviikolla herätellään miettimään ruoan ja siihen käytetyt rahan arvostusta ja opettelemaan keinoja mm. ruoan säilyttämiseen, valmistamiseen, ostamiseen ja niiden avulla hävikin minimoimiseen. Tavoitteena on, että yhden syyskuisen viikon aikana ruokahävikistä puhutaan aktiivisesti joka puolella.
- Maailmalla ja Suomessa on jo olemassa valtavasti tietoa ja hyviä käytäntöjä hävikin vähentämiseen. Muun muassa maamme joukkoruokailussa on tehty viime vuosina valtavia harppauksia sen eteen, ettei kerran valmistettua ruokaa tarvitsisi heittää roskiin. Erilaisia käytäntöjä, menestystarinoita ja vinkkejä tuodaan tänä vuonna vahvasti esille mm. Hävikkiviikon sosiaalisen median kanavissa ja kumppaneiden kautta, Marniemi kertoo.
Lisäksi Hävikkiviikolla järjestetään torstaina 10.9. Saa syödä -tempaukset Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa. Tapahtumissa jaetaan yhteensä 6000 ilmaista kasvisruokalounasta, jotka valmistetaan kauppojen ja tuottajien ylijäämäkasviksista.
Hävikkifaktaa
- Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain yhteensä 500 miljoonan euron arvosta. Se vastaa 100 000 keskivertoauton hiilidioksidipäästöjä.
- Henkeä kohti kotitalouksissa roskiin joutuva ruoka tarkoittaa rahassa keskimäärin 125 euroa. Niinpä neljän hengen perhe hukkaa vuodessa jopa 500 euroa.
- Suomalaisten keittiöissä ruoka-aineista eniten pilaantuu vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.
- Koko ravitsemusalan (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut) yhteenlaskettu ruokahävikki on noin 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 10-15 prosenttia kulutetusta ruoasta.
- Noin viidennes kaikesta ravintolaruoasta päätyy Suomessa jätteeksi.
- Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan vuosittain yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 25-30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. On arvioitu, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.
Lähteet: MTT, FAO
Lisätiedot
Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, p. 050 5895 780 [email protected]
www.facebook.com/havikkiviikko
Instagram ja Twitter: @Havikkiviikko
https://havikkiviikko.wordpress.com
Logot toimitukselliseen käyttöön osoitteesta http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/havikkiviikko/havikkiviikon_logot
Hävikkiviikon toteuttamista rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1