Maanantaina 5.6.2017 esiteltiin Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) asiakirja ”Kohti oikeudenmukaista ja vaurasta tulevaisuutta Euroopan unionissa. Euroopan talouden ohjausjärjestelmä: teologian, talouden ja politiikan välinen vuoropuhelu”.
Kirkkohallituksen järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuivat Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn, professori Heikki Hiilamo, Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen, Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen ja EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.
Keskustelun avasi Espoon piispa Tapio Luoma, joka korosti, että EU:n tavoitteena tulee olla yhteisen hyvän ja ihmisten hyvän edistäminen.
Luoma pohti myös talouden etiikkaa vastuunkantamisen näkökulmasta ja mietti, onko tämän päivän EU:ssa aidosti yhteisiä tavoitteita, joihin kaikki EU-kansalaiset voivat sitoutua.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn alusti aiheesta ”Miten EU:n talouspolitiikka voi vastata oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen haasteisiin?”
Rehn esitti puheenvuoronsa johtopäätöksinä, että Euroopan valtiot pystyvät parhaiten vastaamaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kehittämällä yhteistyötään ja Euroopan unionin toimintaa.
”Kun kirkot kristillisen etiikan edustajina painottavat oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta ja näkevät ihmisarvon ja siten vastuumme lähimmäisillemme riippumattomana kansallisuudesta, kirkot voivat osaltaan toimia vastavoimina nationalismille sen ahtaimmissa ja negatiivisimmissa ilmenemismuodoissa”, Rehn painotti.
”Suuret, yhteiset kertomukset ovat tärkeitä. Euroopan kirkkojen konferenssin tänään julkistetussa asiakirjassa todetaan, että eurooppalaiset tarvitsevat nyt yhteisen tarinan yhteisestä hyvästä eurooppalaisessa yhteisössä. Tähän johtopäätökseen on minun helppo yhtyä”, Olli Rehn totesi.
Professori Heikki Hiilamo, joka on yksi asiakirjan laatimiseen osallistuneista, esitteli asiakirjan taustoja, sisältöä ja sen vaikuttavuutta Suomessa. Asiakirjan ydinviesti on tiivistetty seitsemään suositukseen ja jokainen suositus sisältää myös ehdotuksia toimenpiteiksi.
Asiakirja pyrkii kuvaamaan Euroopan kirkkojen näkökulmasta talouden, politiikan, etiikan ja teologian suhteita. Lisäksi se esittää ajatuksia EU:n talouspolitiikan kehittämiseksi. Asiakirjan tarkastelun taustalla on talouskriisit ja tuloerojen kasvu.
”Kannanoton keskeiset kysymykset ovat, haluavatko kirkot syventää poliittista unionia ja viekö EU:n kehittäminen kohti yhteistä hyvää. Kannanotossa korostetaan, että kirkkojen näkökulma Euroopan unioniin on positiivinen”, Heikki Hiilamo totesi.
Kannanoton mukaan talous ei ole arvo sinänsä ja keino muihin pyrkimyksiin, joita ovat muun muassa taistelu köyhyyttä, syrjäytymistä ja hyväksikäyttöä vastaan.
Hiilamo nosti asiakirjasta myös huomion, joka koskee kestävää kehitystä.
”Pyrkimykset kestävään tuotantoon ja kulutuksen, kestävään yhteiskuntaan, sopivat luonnollisesti unionin perustavoitteiden joukkoon, vaikka niitä ei nimenomaisesti mainittukaan hankkeen ensimmäisten vuosikymmenten aikana.”
Hiilamo totesi, että kannanotto muistuttaa sisällöltään ja tyyliltään Suomen luterilaisen kirkon piispojen puheenvuoroa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, Kohti yhteistä hyvää (1999). Tähän myös viitataan CEC:n asiakirjassa.
”Kohti yhteistä hyvää herätti aikanaan runsaasti keskustelua ja myös kritiikkiä siitä, että kirkko alkoi puhua jostain sellaisesta, josta se oli aikaisemmin vaiennut eli taloudesta.”
”CEC:n asiakirjan ansio on siinä, että se osallistuu keskusteluun EU:n tulevaisuudesta poikkeuksellisen tärkeänä hetkenä. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian eristäytymisen seurauksena Euroopan on pohdittava uudelleen rooliaan ja tehtäväänsä maailmassa. Olennainen kysymys koskee talouden roolia turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tähän keskusteluun kannanotto tarjoaa uusia avaimia”, Hiilamo sanoi.
Sirpa Pietikäinen totesi, että jatkossa kirkon rooli EU:ssa olisi juuri tämänkaltaisten keskustelutilaisuuksien herättäminen.
”Miten kirkon näkemä hyvä ja moraali voivat toteutua, miten EU:sta tehdään kansalaisten Eurooppa, joka on jokaisen tytön ja pojan paras ystävä? Toivon myös, että kirkoilta löytyisi resursseja finanssimaailman sisältökeskusteluun”, Pietikäinen totesi.
Markus Penttinen huomautti, että suomalaisen papin ja taloustieteilijän Anders Chydeniuksen rooli on jäänyt varjoon kirkon keskusteluissa.
”Toivon kirkon roolia keskusteluissa kansainvälisestä verotuksesta, ilmastopolitiikasta, kauppapolitiikasta ja kestävästä kehityksestä.”
”Keskustelutilaisuus osoitti, että kirkon on tärkeää keskustella EU-asioista. Arvot tulevat konkreettisiksi substanssikysymysten kanssa. Kirkoilla on suorastaan velvollisuus olla mukana keskusteluissa Euroopan tulevaisuudesta”, Kirkkohallituksen EU-lakimies Lena Kumlin kiteytti keskustelutilaisuuden annin.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) Kirkko ja yhteiskunta -komission (CSC) jäsen. CSC on noin 125 jäsenkirkon muodostama yhteenliittymä, joka seuraa EU-instituutioiden toimintaa ja vaikuttaa kirkoille tärkeissä kysymyksissä.
Asiakirjan suomenkielinen käännös tiivistelmästä ja toimintasuosituksista on uutisen liitteenä.
Lisätietoja:
EU-lakimies Lena Kumlin, Kirkkohallitus, p. 050 430 3953, [email protected]
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1