Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Talous » Asianajajaliitto vaatii oikeudellisille palveluille yhtenäistä valvontaa

Suomen Asianajajaliitto

Asianajajaliitto vaatii oikeudellisille palveluille yhtenäistä valvontaa

Tiedote.
Julkaistu: 07.06.2014 klo 09:00
Julkaisija: Suomen Asianajajaliitto

Kuluttajien on vaikea hahmottaa, ketkä saavat tarjota mitäkin oikeudellista apua ja miten eri palveluntarjoajia valvotaan. Kuluttajat eivät tiedä oikeudellisiin ammattinimikkeisiin liittyviä eroja, vaikka eri nimikkeillä toimivia valvotaan ratkaisevasti eri tavoin. Helposti keskenään sekoittuvia ammattinimikkeitä ovat asianajaja, julkinen oikeusavustaja, lupalakimies, juristi ja varatuomari. Asianajajaliitto vaati valvonnan selkeyttämistä Rovaniemellä perjantaina pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa.

Oikeudenkäynneissä saavat avustaa pääsäännön mukaan vain asianajajat, julkiset oikeusavustajat ja lupalakimiehet (luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat). Oikeudenkäyntien osalta palveluntarjoajia myös valvotaan yhtenäisellä tavalla. Valvojina toimivat Asianajajaliiton yhteydessä toimiva itsenäinen valvontalautakunta ja oikeuskansleri.

Sen sijaan oikeudenkäyntien ulkopuolista oikeudellista neuvontaa voi edelleen tarjota kuka tahansa. Tällaista neuvontaa on esimerkiksi avustaminen testamentin teossa. Asianajajia ja julkisia oikeudenkäyntiavustajia valvotaan kaiken oikeudellisen neuvonnan osalta. Samanlainen valvonta ei kuitenkaan ulotu lupalakimiehiin, saati muihin neuvontapalvelujen tarjoajiin.

– Suomalainen käytäntö juridisen palvelutarjonnan valvonnan osalta on kuluttajille todella sekava, toteaa Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.

– Ammattinimikkeissä ja niiden eroissa kärryillä pysyminen edellyttää juristin koulutusta, hän kärjistää.

– Toivomme, että kaikkiin ammattimaisesti oikeudellista neuvontaa tarjoaviin tahoihin kohdistuisi yhtenäinen valvonta ja seuraamukset. Valvonta tulisi siis laajentaa kaikkeen ammattimaiseen neuvontaan. Se olisi kuluttajien ja yritysten etu.

Asianajajaliiton huolen on toistanut myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka juuri ilmestyneessä oikeuskanslerin vuosikertomuksessa. Hänen mukaansa valvonnan kattavuudessa on nykyisellään epäselvyyttä. Myös hän toivoo lainsäädäntöä tältä osin uudistettavan.

Juristiksi tai lakimieheksi voi kutsua itseään jokainen oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittanut. Varatuomarin arvon saa, jos on opintojen jälkeen suorittanut pääsääntöisesti vuoden kestävän tuomioistuinharjoittelun. Lupalakimiehen nimikettä voi hakea vuoden oikeudellisen työkokemuksen jälkeen tai suoritettuaan asianajajatutkinnon. Asianajajaksi pääseminen edellyttää asianajajatutkinnon suorittamisen lisäksi vähintään neljän vuoden oikeudellista työkokemusta ja muun muassa sitoutumista vuotuiseen täydennyskouluttautumiseen.

Lisätietoa:

Puheenjohtaja Risto Sipilä, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 524 6902

Kehitys- ja viestintäpäällikkö Janne Laukkanen, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 588 1925

 

Liitetiedostot

Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa 2 000.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs