Sosiaaliset haitat ja syyllisyys korostuvat humalajuomisessa

Runsas kertajuominen aiheuttaa usein paitsi terveydellisiä, myös sosiaalisia haittoja. Tämän vahvistaa Päihdelinkin AUDIT-aineiston analyysi. Maailman terveysjärjestön kehittämä AUDIT-testi mittaa alkoholin käyttöä, määrää ja haittoja.

Alkoholin juomiseen ja varsinkin runsaaseen kertajuomiseen liittyy sosiaalisia haittoja, kuten riitoja ja perheväkivaltaa. Sosiaalisia haittoja mitataan AUDIT-testissä kysymällä muun muassa ”oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään alkoholinkäyttösi seurauksena?”

Eurooppalaisten juomatapoja kartoittanut tuore Eurocare-raportti vahvistaa, että Suomessa alkoholin koetaan aiheuttavan sosiaalisia haittoja enemmän kuin muissa maissa.  

”AUDIT-aineiston mukaan humalajuominen on vahvimmin yhteydessä sosiaalisiin haittoihin. Ne jotka juovat usein alkoholia, juovat myös paljon kerralla, ja tästä aiheutuu ongelmia”, projektisuunnittelija Mirka Elovainio A-klinikkasäätiöstä sanoo.

Päihdelinkin verkkopalvelussa olevaa anonyymia AUDIT-aineistoa on analysoitu osana Alkon rahoittamaa Selvästi hyvää työtä -ohjelmaa.

Ensin haitat, sitten riippuvuus

AUDIT-analyysin tulos vahvistaa sitä ajatusta, että runsas kertajuominen aiheuttaa sosiaalisia haittoja jo ennen riippuvuusoireilua. Sen sijaan tissuttelu voi aiheuttaa aikaisemmin terveyshaittoja kuin sosiaalisia haittoja. AUDIT-testi ei välttämättä tunnista tissuttelun haittoja yhtä hyvin kuin suuressa kertajuomisessa.

”Tissuttelun terveyshaitat jäävät helpommin huomaamatta myös ammattilaisilta, vaikka juominen voi jo häiritä unen laatua ja vaikuttaa mielialaan. Näillä haitoilla on suuri merkitys myös työelämässä, niin työtehokkuuden, työn laadun kuin työyhteisön hyvinvoinnin suhteen,” A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sanoo.

”Etenkin naisilla alkoholin liikakäyttöön liittyvä häpeä ja stigma johtavat helposti siihen, ettei asiaan päästä puuttumaan varhaisessa vaiheessa ennen ongelmien syntymistä”, Simojoki sanoo. 

Mitä tehdä, jos tuntee syyllisyyttä?

Varhaisina hälytyssignaaleina voi pitää omia syyllisyyden tunteita sekä toisten huomauttelua.

”Kannattaa kuunnella omia tuntemuksiaan, jos juominen herättää syyllisyydentunteita ja jos läheiset huomauttelevat siitä. Silloin on hyvä vähentää juomista”, Elovainio toteaa.

Alkoholinkäyttö voi joskus lisääntyä huomaamatta, esimerkiksi elämäntilanteen muutoksen myötä. AUDIT-testistä on höytyä tilanteen arvioinnissa, ja moni kykeneekin vähentämään juomista omin avuin.

Jos alkoholinkäytön vähentämisestä tai lopettamisesta ei selviä yksin, kannattaa hakea apua. Vertaistuesta tai ammattiavusta on monelle hyötyä. Mikäli läheisen alkoholinkäyttö huolestuttaa, voi ehdottaa AUDIT-testin tekemistä yhdessä.

Mitä AUDIT mittaa?

AUDIT-testi (Alcohol Use Disorders Identification Test) on kehitetty Maailman Terveysjärjestössä (WHO 2001) ja se sisältää kymmenen kysymystä. A-klinikkasäätiö analysoi Päihdelinkissä tehtyjen alkoholinkäytön AUDIT-testien tuloksia vuosilta 2015–2016. Miehiä on aineistossa mukana lähes 34 000 ja naisia lähes 49 000.

AUDIT-testissä mitataan alkoholin käyttömääriä ja -tiheyttä, mutta myös alkoholinkäytöstä aiheutuneita sosiaalisia haittoja sekä riippuvuusoireita.

AUDIT-testin pistemäärän perusteella voidaan myös määritellä vastaajan riskiryhmä, joten AUDIT-testi sopii hyvin oman alkoholinkäytön seurantaan.

Lisätietoja

projektisuunnittelija Mirka Elovainio, A-klinikkasäätiö, puh. 040 6849 541
 
johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö, puh. 040 5731 083

Linkit

Päihdelinkin AUDIT-testi

Elovainio Mirka, Pitkänen Tuuli, Hakkarainen Pirkko & Simojoki Kaarlo. Itsehoitoa ja riskitietoutta – Puoli miljoonaa Päihdelinkin AUDIT-testiä vuosina 2003-2016. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2016.

Lasinen lapsuus ja alkoholin haitat

Alkon Selvästi hyvää työtä -vastuullisuusohjelma