Maailman kriisialueiden jatkuva sotatila on pakottanut miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan kohti turvallisempia oloja. Samaan aikaan vastaanottavia maita piinaavat talousongelmat ja työttömyys sekä lisääntyvien terrori-iskujen pelko.
Pakolaisten vastaanottamista koskevan tunneperäisen keskustelun vuoksi asiallisen tiedon tuottaminen pakolaisuuden syistä ja prosesseista on tärkeämpää kuin koskaan. Tiedon puute on omiaan ruokkimaan ennakkoluuloja, väärinkäsityksiä ja vihapuhetta.
Pakolaisuudesta kotiin kokoaa yhteen pakolaisuuskysymyksen lainsäädännöllisiä, poliittisia ja ekologisia näkökulmia sekä pohtii sosiaalityöhön, terveydenhuoltoon, ihmisoikeuksiin, uskontoon ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä. Siinä perehdytään pakolaisuuden vaiheisiin syntyprosessista aina paikan löytymiseen uudesta kotimaasta. Erityishuomio kiinnittyy kotouttamiseen: sen onnistuminen hyödyttää sekä ihmistä itseään että vastaanottavaa maata.
Teoksessa äänen saavat paitsi auttajat myös pakolaiset itse tarinoidensa kautta. Kirjoittajat ovat tutkijoita ja käytännön pakolaistyön ammattilaisia.
Maasta poistettujen ihmisten turvallisuutta ei ole seurattu systemaattisesti
”Kotouttamisella voidaan (...) viitata integroitumisen lisäksi myös yhtenäisyyden ihannointiin. Kotoutumispuhe voi väärin käytettynä olla passivoiva vallankäytön väline. Pakolaisille, kuten keille tahansa, on merkityksellistä voida olla ylpeitä omasta taustastaan ja kokea se rikkautena.” Raili Gothóni & Ulla Siirto
”Eurooppa on pahimman pakolaiskriisin keskellä sitten toisen maailmansodan. Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa vainon, konfliktin, yleisen turvattomuuden tai ihmisoikeusloukkauksien takia. Eurooppa on vastannut kriisiin sulkemalla rajojaan ja kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaansa.” Laura Tarvainen
”Maasta poistettujen ihmisten turvallisuutta ei ole seurattu systemaattisesti. Tehtävä on annettu yhdenvertaisuusvaltuutetulle, mutta hänen resurssinsa tehtävän hoitamiseen ovat hyvin vähäiset. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet tapauksista, joissa kotimaahansa palautettu henkilö on kadonnut heti maahan saapumisen jälkeen.” Ulla Siirto & Marja-Liisa Laihia
”Vuonna 2014 Helsingin kaupunki teki päätöksen, jonka mukaan paperittomat raskaana olevat sekä alaikäiset, alle 18-vuotiaat saavat samat terveyspalvelut kaupungin toimipisteissä kuin helsinkiläisetkin. Koko Suomea koskeva lakiesitys paperittomien oikeudesta tarpeenmukaiseen terveydenhoitoon sen sijaan kaatui eduskunnassa (…).” Pekka Tuomola
Raili Gothóni & Ulla Siirto (toim.)
Pakolaisuudesta kotiin
ISBN 978-952-495-395-5
Gaudeamus 2016
Toimittajat
TT Raili Gothóni on TKI-yliopettaja Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Helsingin yliopiston dosentti. Hänen tutkimustieteenalansa ovat diakonia ja uskontotiede.
VTT Ulla Siirto on yliopettaja Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Hänen opetuksensa vastuualueita ovat monikulttuurisuus, moninaisuus, turvapaikanhakijoiden vastaanottotyö ja uskontolukutaito.
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 5401 299
Painokelpoinen_kansikuva_Pakolaisuudesta.jpg
Koko: 1,57 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1677x2480Painokelpoinen_kansikuva_Pakolaisuudesta.jpg
Koko: 1,57 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1677x2480Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1