Päihde- ja mielenterveysongelmaiset osallistuvat järjestötoimintaan, koska he haluavat saada tukea omaan elämäntilanteeseensa ja tavata muita samassa tilanteessa olevia. Tulos selviää A-klinikkasäätiön, Suomen Mielenterveysseuran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta.
Mielenterveysongelmia kokeneet korostivat myös haluaan auttaa muita ja kuulua johonkin ryhmään. Järjestötoiminta voikin toimia tapana lievittää yksinäisyyttä ja saada vertaistukea. Tulosten perusteella järjestö- ja harrastustoimintaan osallistuminen voi tukea päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyä ja ongelmista kuntoutumista.
Tutkimus perustuu THL:n Alueellisen terveys- hyvinvointitutkimuksen kyselyaineistoon. Aineistona käytettiin 19 072 suomalaisen 20–63-vuotiaan henkilön vastauksia vuosilta 2012 ja 2013. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päihde- ja mielenterveysongelmien yhteyttä harrastus- ja järjestötoimintaan osallistumiseen.
Lähes viidennes oli kokenut päihde- tai mielenterveysongelmia
Lähes viidennes vastaajista oli käyttänyt päihde- tai mielenterveyspalveluja tai olisi todennäköisesti ollut niiden tarpeessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Päihdeongelmia kokeneiksi määrittyi 9 % miehistä ja 3 % naisista. Päihdeongelmia kokeneista naisista yli puolet ja miehistä kolmannes kuului myös mielenterveysongelmia kokeneiden ryhmään. Mielenterveysongelmia oli kokenut 17 % naisista ja 14 % miehistä. Sekä päihde- että mielenterveyspalveluiden tarpeessa oli 3 % mies- ja 1 % naisvastaajista.
Mielenterveysongelmaiset aktiivisempia osallistujia kuin päihdeongelmaiset
Päihdeongelmia kokeneet osallistuivat muita vähemmän harrastus- ja järjestötoimintaan. Mielenterveysongelmia kokeneet osallistuivat yhtä aktiivisesti kuin muut vastaajat, mutta heidän osallistumisensa kohdistui liikunnan sijasta järjestötoimintaan.
Tukea ja apua matalan kynnyksen palveluissa ja verkossa
Useampi kuin joka kymmenes päihde- ja mielenterveysongelmia kokeneista ilmoitti osallistumisen esteeksi oman tai läheisen terveydentilan. On tärkeää kehittää nykyistä helpommin saavutettavaa toimintaa, johon voivat osallistua myös ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta pysty osallistumaan tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuun toimintaan. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tarjoamat sähköiset palvelut ja vertaistuen muodot osaltaan madaltavat tuen saamisen ja osallistumisen kynnystä.
Julkaisu (liitteenä): Teemu Kaskela, Tuuli Pitkänen, Jouni Tourunen, Jukka Valkonen, Jaana Suvisaari, Janne Härkönen, Kristian Wahlbeck & Risto Kaikkonen: Järjestö- ja harrastustoimintaan osallistuminen ja päihde- ja mielenterveysongelmat - ATH-tutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 37/2014, s. 21–28.
Lisätietoja:
Tutkija Teemu Kaskela, A-klinikkasäätiö, p. 040 4300 545
Kehittämispäällikkö Jukka Valkonen, Suomen Mielenterveysseura, p. 040 6740 225
Jarjesto_ja_harrastustoimintaan_osallistuminen_ja_paihde_ja_mielenterveysongelmat_ATH.pdf
Koko: 0,43 MB Tyyppi: pdfJarjesto_ja_harrastustoimintaan_osallistuminen_ja_paihde_ja_mielenterveysongelmat_ATH.pdf
Koko: 0,43 MB Tyyppi: pdfA-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä päihdetyö ja asiantuntijapalvelut vähentävät päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia. Samalla A-klinikkasäätiö parantaa päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa.
www.a-klinikka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1