Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sosiaaliset kysymykset » Kolumbialainen José Américo Mosquera:”Taistelemme ihmisoikeuksiemme puolesta”

Suomen Lähetysseura

Kolumbialainen José Américo Mosquera:”Taistelemme ihmisoikeuksiemme puolesta”

Tiedote.
Julkaistu: 22.11.2013 klo 15:52
Julkaisija: Suomen Lähetysseura

Afrokolumbialaisen Cocompoca-järjestö taistelee paikallisasukkaiden maaoikeuksien puolesta. Järjestön johtaja José Américo Mosquera vaatii paikallisasukkaille päätösoikeutta ja mahdollisuutta neuvotella kaivosteollisuuden edustajien kanssa. Päättäjien on otettava huomioon myös Kolumbian kasvavan kaivosteollisuuden haittavaikutukset.

Kolumbian 46 miljoonasta asukkaasta noin 5 miljoonaa kuuluu alkuperäiskansoihin ja entisten orjien jälkeläisiin, afrokolumbialaisiin. Chocón provinssissa on noin puoli miljoonaa asukasta. Puolet heistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan Kolumbian sisällissodan aikana.

Chocón provinssissa on paljon kulta- ja mineraaliesiintymiä. Viime vuosina kaivosyhtiöt ovat tunkeutuneet paikallisasukkaiden maille ja hankaloittaneet näiden toimeentuloa. Asukkaat ovat joutuneet vaikeaan tilanteeseen, kun valtio ei kunnioita heidän lainvoimaista oikeuttaan maanomistukseen.

- Valtio suosii kansainvälisiä kaivosyhtiöitä, jotka asettuvat alueelle, kertoo Lähetysseurassa vieraillut Américo Mosquera. Se joka protestoi ja nostaa esille asukkaiden maaoikeuden, leimataan maan taloudellisen kehityksen vastustajaksi.

Américo Mosquera on toiminut afrokolumbialaisen maaoikeusjärjestön Cocompocan (Consejo Comunitario Mayor de la Organización Popular Campesina del Alto Atrato) johtajana ja laillisena edustajana vuodesta 2010. Järjestö edustaa Chocón 43 afrokolumbialaista yhteisöä.

Américo Mosquera on hyvin kriittinen Kolumbiassa toimivia monikansallisia kaivosyhtiöitä kohtaan. Hän on itse nähnyt, miten niiden toiminta pilaa ympäristöä, aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja lisää rikollisuutta.

- Protestoimme kaivosteollisuuden toimintaa, emme itse teollisuutta vastaan.

Sekä laiton että laillinen kaivostoiminta vaikuttaa asukkaiden elämään. Atrato-joen kalakanta on vähentynyt, ja ne, jotka lähtevät kaivosyritysten palvelukseen kärsivät usein huonoista työoloista ja saavat pientä palkkaa.

- Väkivalta ja pakkomuutot ovat lisääntyneet kasvavan kaivostoiminnan myötä. Perheet hajoavat, ja naiset joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteiksi.

Sisällissota hyötyy kaivostoiminnasta

Melkein 50 vuotta kestänyt aseellinen konflikti armeijan, puolisotilaallisten ryhmien, sissiliikkeiden ja huumeliigojen välillä on tehnyt Kolumbiasta yhden maailman väkivaltaisimmista maista.

Américo Mosquera huomauttaa, että kolumbialaisen Tierra Digna -keskuksen mukaan elintaso ei ole parantunut niillä alueilla, jotka ovat antaneet luvan laajalle kaivostoiminnalle.

- Päinvastoin, rikollisuus on lisääntynyt.

Kolumbiassa on arviolta 9000 laitonta kaivosta. Suurta osaa niistä suojelevat puolisotilaalliset ryhmät, jotka saavat tuloja kaivostoiminnasta - huumekaupan lisäksi. Aseelliset ryhmät painostavat toisinaan myös laillisia kaivosyhtiöitä.

- Chocón alueella on parhaillaan 20 sopimusta eri teollisuudenalojen ja aseistettujen ryhmien välillä. Tämän takia on erittäin vaarallista taistella maaoikeuksien puolesta.

Siitä huolimatta Américo Mosquera ei anna periksi.

Vaikuttamistoiminta on avain muutokseen

- Muut maat voivat painostaa Kolumbian valtiota. Viestinnällä ja vaikuttamistoiminnalla kiinnitämme Kolumbian hallituksen huomion rikoksiin, joiden kohteeksi paikallisväestö joutuu.

Vaikka uusi laki periaatteessa takaa paikallisasukkaiden oikeuden maahansa, lain toimeenpanoa on vaikea toteuttaa.

Vuonna 2011 Cocompoca sai kollektiivisen maanomistusoikeuden 73 000 hehtaarille. Rekisteröinti oli tärkeä askel ihmisoikeustyössä, mutta samanaikaisesti ilmeni uusia haasteita.

- Kolumbian valtio tunnusti Cocompocan hallintaoikeuden maahan, mutta se oli jo myöntänyt toimintaluvan kansainvälisille kaivosyhtiöille alueella, Américo Mosquera kertoo.

Américo Mosquera toteaa, että ristiriita voidaan ratkaista valtion ja paikallisasukkaiden välisillä neuvotteluilla, joissa sovitaan, miten maa-alueita käytetään ja ketkä voivat käyttää niitä.

- Tämä on paras tapa välttää ristiriitoja. Neuvotteluissa eri osapuolet voivat asettaa ehdot kaivostoiminnalle.

Hän muistuttaa, että päätösoikeus on tärkeää Chocón asukkaille, ja kertoo vertauksen, joka sopii maanomistukseen.

- Voin ilmaista sen näin: jos minulla on talo, haluan, että ihmiset kysyvät luvan ennen kuin astuvat sisään ja asettuvat nukkumaan sinne.

Alueen asukkailla ei ole terveydenhuoltoa eikä kouluja. Heidän mahdollisuuttaan harjoittaa maanviljelystä ja kalastusta on myös rajoitettu.

- Muistutamme jatkuvasti hallitusta siitä, että kansan perusoikeudet on turvattava. Ongelma Kolumbiassa on, että lakeja ei noudateta eikä paikallisväestön ääntä kuunnella.

Américo Mosquera toteaa, että Cocompocan toiminta on täysin riippuvainen ulkomaisesta tuesta, koska Kolumbian valtio ei ole valmis myöntämään heidän työlleen taloudellista tukea. Suomen Lähetysseura tukee Cocompocan toimintaa Luterilaisen maailmanliiton kautta.

 

Kuvatekstit:

”On tärkeää, että matkustan ulkomailla ja teen poliittista vaikuttamistyötä. Me vaadimme, että meidän ihmisoikeuksiamme kunnioitetaan”, toteaa Cocompocan johtaja José Américo Mosquera. Hän puolustaa paikallisasukkaiden oikeutta omaan maa-alueeseensa ja vesistöön. Kuva: Joanna Lindén-Montes

Laiton kaivostoiminta pitää yllä aseellista konfliktia Kolumbiassa. Paikallisväestö joutuu vaikeuksiin, ja ihmisoikeuksia puolustavien elämä on uhattuna. Kuva: José Américo Mosquera

 

 

Liitetiedostot

Suomen Lähetysseura on vuonna 1859 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Lähetysseura on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja yksi Suomen suurimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä. www.suomenlahetysseura.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs