Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sosiaaliset kysymykset » Kehitys- ja puhevammaiset ihmiset unohdettu sote-uudistuksessa

Kehitysvammaliitto

Kehitys- ja puhevammaiset ihmiset unohdettu sote-uudistuksessa

Tiedote.
Julkaistu: 27.05.2014 klo 15:40
Julkaisija: Kehitysvammaliitto

Kehitysvammaliiton liittovaltuuston julkilausuma 27.5.2014

Sote-uudistuksessa tulee turvata vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus ja ottaa käyttöön valinnanvapautta tukevia palvelujen järjestämistapoja, kuten henkilökohtainen budjetointi. Sote-alueille pitää luoda rakenteet ja toimintatavat, jotka turvaavat joustavasti sekä perus- että erityispalvelut kehitys- ja puhevammaisille ihmisille. Kehitysvammaliiton liittovaltuusto otti kantaa sote-uudistukseen kokouksessaan 27. toukokuuta.

1.    Vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus turvataan palvelujen järjestämisessä

Palvelujen suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohta tulee olla itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja oikeus määritellä itse, mitä apua ja tukea ja mihin toimintoihin kehitys- ja puhevammainen henkilö tarvitsee. On ensiarvoisen tärkeää löytää oikeanlainen tapa arvioida yksilöllisiä tarpeita ja varmistaa jokaiselle henkilölle oma palvelusuunnitelma ja omatyöntekijä. Yksilölliseen tarpeeseen perustuvien palvelujen järjestämiseen tulee ottaa käyttöön joustavia ja valinnanvapautta tukevia järjestämistapoja.

Määritellään henkilökohtainen budjetointi yhdeksi palvelujen järjestämistavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa.

Henkilökohtainen budjetointi on palvelujen järjestämisen tapa, jossa palvelujen käyttäjä on keskiössä suunnittelemassa yksilöllisiä, oman elämänsä kannalta tarpeellisia, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia palveluja.

Henkilökohtaisessa budjetoinnissa palvelujen käyttäjälle muodostetaan hänen avun ja tuen tarpeidensa sekä tuen ja palvelujen kustannusten pohjalta määritetty henkilökohtainen budjetti.

Määrittelemällä henkilökohtainen budjetti tehdään näkyväksi se taloudellinen resurssi, joka on käytettävissä tietyn henkilön palvelujen järjestämiseen. Kun käytettävissä oleva resurssi tiedetään, vammainen henkilö voi suunnitella yhdessä työntekijän kanssa, miten resurssi olisi mielekästä käyttää, jotta palvelut vastaisivat hänen toiveitaan ja tarpeitaan ja tukisivat omaehtoista elämää.

2.    Sote-alueilla turvataan kehitys- ja puhevammaisten ihmisten elämää tukevat perus- ja erityispalvelut

Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten tuen ja avun tarve on usein laaja-alaista ja pitkäaikaista, jopa elinikäistä. Onnistuneet ratkaisut ovat yleensä luonteeltaan ennaltaehkäiseviä, johtavat myös pidemmällä aikajänteellä parempaan elämän laatuun ja ovat kustannustehokkaita.

Sote-alueille määritellään valtakunnallisesti tasavertaisen palvelun turvaavat toimintatavat, yhdenvertaiset peruspalvelut ja erityistason palvelut, joissa otetaan huomioon vammaisten ihmisten erityistarpeet.

Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten jokapäiväisen elämän edellytykset, kuten asuminen, työllistyminen, sosiaalinen elämä ja harrastukset tarvittavine tukitoimineen, tulee ensisijaisesti mahdollistaa kotipaikkakunnalla. Lapsille on turvattava mahdollisuus lähikouluun. Peruspalvelut, kuten perusterveydenhuollon palvelut ja sosiaalityö, turvataan kaikille, myös kehitys- ja puhevammaisille ihmisille. Kotiin annettavia palveluja, kuten henkilökohtaista apua sekä kehitys- ja puhevammaisten ihmisten kommunikaatiopalveluja ja muita jokapäiväisen elämän osallisuutta turvaavia palveluja, kehitetään osana peruspalveluita.

Sote-alueille muodostetaan nykyisiä vammaisalan osaamisresursseja hyödyntäen vammaisten ihmisten elämää tukevat osaamisverkostot. Ne turvaavat vammaisalan valtakunnallista osaamista ja erityistason palveluja.

Vammaiset ihmiset voivat tarvita elämän eri vaiheissa myös erikoistunutta apua, kuten kuntoutusta. Sen tuottaminen on usein järkevää keskittää muutamiin osaamiskeskuksiin. Tällöinkin palvelut voidaan usein tuottaa hajautetusti esimerkiksi nykyteknologiaa hyödyntäen, ja erityispalvelut voidaan tuoda lähelle palvelun käyttäjää. Valtakunnallisiin erityistason palveluihin keskitetään osaaminen, joka edellyttää eri ammattialojen erikoisosaamista ja sosiaalisen, psykologisen ja lääketieteellisen näkökulman yhdistämistä. Esimerkiksi vaativaa erityisosaamista vaativat kommunikaatiopalvelut, neuropsykiatrinen osaaminen tai harvinaisten ja etenevien oireyhtymien hoito ja seuranta ovat tällaisia osaamisalueita.

Jo sote-alueiden toiminnan suunnitteluvaiheessa perustetaan elimet, joiden kautta toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuvat vammaisneuvostot ja muut vammaisalan asiantuntijat, kuten järjestöt.

Lisätietoja: Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen, puh. 040 837 8340

Kehitysvammaliitto toimii kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten tasa-arvon ja osallisuuden puolesta. Toimintaa tukee Raha-automaattiyhdistys.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs