Hyvinvointipalveluiden resurssit jakaantuvat epätasaisesti Suomen kuntien ja maakuntien kesken. Ongelmat keskittyvät tietyille alueille ja tiettyihin väestöryhmiin. Myös yksinäisyys on ennakoitua kipeämpi ongelma. Epätasa-arvon kasaantuminen horjuttaa ihmisten luottamusta yhteiskuntaan.
Sosioekonomiset terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat Suomessa kansainvälisessäkin mittakaavassa suuret, eivätkä erot yrityksistä huolimatta ole juuri kaventuneet. Monitieteinen PROMEQ-tutkimushanke lähestyy kysymystä kokonaisvaltaisesti elämänlaadun näkökulmasta ja etsii uudenlaisia lähestymistapoja ja keinoja näiden erojen vähentämiseen.
Tutkimuksessa toteutettaviin interventioihin osallistuu väestöryhmiä, joissa hyvinvointi- ja terveyserot tutkimusten mukaan kasautuvat: yksin kotona asuvat ikäihmiset, pitkäaikaistyöttömät, turvapaikan saaneet aikuiset maahanmuuttajat, sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset. Ensimmäisten tulosten perusteella yksinäisyyden kokemus on noussut keskeiseksi elämänlaatua heikentäväksi tekijäksi kaikissa näissä ryhmissä.
Yleisesti ajatellaan, että hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus on seurausta yksilöiden käyttäytymisestä ja valinnoista, ja näitä muuttamalla asia saadaan ratkaistua. Tämä on kuitenkin vain osatotuus, sillä yksilöiden käyttäytymistä säätelevät suuresti olosuhteet, joissa he elävät.
Eriarvoisuus kasautuu heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joiden voimavarat hyvinvointinsa rakentamiseen ja ylläpitämiseen ovat vähäisimmät. Eriarvoisuus kasautuu myös alueellisesti, ja alueiden kyky vastata ongelmiin vaihtelee. Tämä näkyy tuloksissa esimerkiksi siinä, että maakuntien suurimmissa kaupungeissa juuri heikommassa asemassa olevien luottamus päätöksentekoon ja palveluihin oli muita heikompi.
– Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena pidetään luottamusta. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikki eivät enää tunne olevansa samassa veneessä. Epäluottamusta lisäävät alhainen koulutustaso, riittämättömät tulot ja työttömyys, toteaa PROMEQ-konsortion johtaja, professori Marja Vaarama.
Vaarama varoittaa epäoikeudenmukaisuuksien kasautumisesta. Eriarvoisuuden vähentäminen ja luottamuksen vahvistaminen edellyttävät hänen mukaansa rakenteellisia ja politiikkatason muutoksia.
– Tämä toki jo puheen tasolla tiedetään, mutta teot puuttuvat, Vaarama sanoo.
Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -hanke PROMEQ on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen rahoittama laaja hankekokonaisuus, joka etsii vaikuttavia keinoja hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden ongelman ratkaisemiseen. Hanketta toteuttaa neljä yliopistoa ja kaksi tutkimuslaitosta. Kumppaneina ovat käytännön toimijat sote-alueilla, kunnissa ja järjestöissä.
Hankkeen innovatiivisia tutkimustapoja ja ensimmäisen vaiheen tuloksia esitellään Todellisuus kohtaa tavoitteet -seminaarissa Kansallismuseossa maanantaina 18.9.2017. Seminaarin pääpuhuja on kansainvälisesti arvostettu sosioekonomisten terveyserojen asiantuntija, professori Sir Michael Marmot. Tutkijoiden lisäksi seminaariin osallistuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja päättäjiä.
Lisätietoja:
PROMEQ-konsortion johtaja
Professori Marja Vaarama
050 413 4349
marja.vaarama(at)uef.fi
Tuloksia osahankkeittain
PROMEQ-hankkeen yhteydessä toteutetaan käytännön pilotteja, joissa etsitään yhdessä kohderyhmien kanssa heitä puhuttelevia keinoja parantaa terveyttä ja hyvinvointia. Uudenlaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta arvioidaan tieteellisen tutkimuksen avulla. Alla on tarkempaa tietoa eri interventioiden alustavista tuloksista.
Kotoutujat kaipaavat suomalaisia ystäviä
Lähes jokainen pakolaisena Suomeen tullut aikuinen maahanmuuttaja toivoisi löytävänsä enemmän suomalaisia ystäviä. Yli kolmannes uusista tulokkaista kokee itsensä yksinäisiksi. Kotoutuminen Suomeen on vaikeaa, koska yhteydet paikallisiin asukkaisiin puuttuvat, ja monet tuntevat olevansa sosiaalisesti eristyksissä.
Tutkimukseen osallistuneiden pakolaistaustaisten maahanmuuttajaryhmien elämänlaadussa on selvästi enemmän puutteita kuin suomalaisilla. Tutkijat painottavat kotoutumisprosessin tehostamisen tärkeyttä elämänlaadun parantamiseksi.
New Start Finland -osaprojektissa kotoutumispalveluita kehitetään interventioilla, joissa jokainen keskittyy johonkin integraation osa-alueeseen: kielenoppimiseen, työelämävalmiuksiin ja korkeakoulutukseen pääsemiseen.
Aikuiset pakolaistaustaiset maahanmuuttajat
Janet Anand
050 596 7995
janet.anand (at)uef.fi
Työllisyyspalveluissa ei huomioida työttömien asiakkaiden hyvinvoinnin puutteita
Pitkäaikaistyöttömyys on vahva elämänlaatua alentava tekijä. Kyse voi olla siitä, että pitkäaikaistyöttömiksi valikoituvat henkilöt kärsivät työllisiä enemmän hyvinvointiin liittyvistä vajeista, mutta työttömyys saattaa myös pahentaa olemassa olevia ongelmia entisestään. Pitkittyneen työttömyyden ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien todentaminen edellyttää kuitenkin vielä lisätutkimuksia.
Työttömille suunnattujen työllisyyspalveluiden hyvinvointivaikutuksia on toistaiseksi tutkittu vähän. Yleensä työllisyyspalveluita on arvioitu lähinnä avoimille työmarkkinoille työllistymisen sekä koulutukseen ja palveluihin ohjautumisen näkökulmasta. Sen sijaan työttömien asiakkaiden hyvinvoinnissa tapahtuvat muutokset ovat jääneet työvoimapalveluiden arvioinnissa taka-alalle. Tutkimus seuraa työvoimapalveluissa aloittavien pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia puolen vuoden ajan.
Pitkäaikaistyöttömät
Professori Mikko J. Mäntysaari
040 546 6780
mikko.j.mantysaari(at)jyu.fi
Yksin asuvien ikäihmisten yksinäisyyden lieventäminen kietoutuu rakenteellisiin ja yksilöllisiin tekijöihin
Eksoten, Siun soten, Kuopion ja Jyväskylän alueilla on tutkittu, millä tavalla osallistava ryhmätoiminta vaikuttaa hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tutkimuksen edetessä kokemus yksinäisyydestä on noussut läheisesti elämänlaatuun liittyväksi tekijäksi. Tutkimusaineistossa on melko usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä kokevia yli kolme kertaa enemmän kuin muiden saman ikäisten suomalaisten joukossa.
Yksinäisyyteen ovat yhteydessä taloudellisen tilanteen, luottamuksen, osallisuuden ja lähisuhteiden puutteet. Aineiston perusteella yksinäisyyttä lieventää merkittävästi erilaisten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen. On tärkeää tunnistaa ja erottaa toimintamahdollisuuksien rakenteelliset ja yksilölliset esteet toisistaan, jotta niihin voidaan vaikuttaa tarkoituksenmukaisilla tavoilla.
Rakenteellisiin esteisiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi kehittämällä toimivaa julkista liikennettä ja elinympäristön esteettömyyttä sekä lisäämällä ikäihmisille kohdennettavia palveluita. Yksilöllisiin esteisiin voidaan vaikuttaa tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita, joissa ikäihmiset tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi, ja joissa he saavat tarvitsemaansa tietoa, esimerkiksi vapaa-ajan kohteista, palveluista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.
Yksin asuvat ikäihmiset
Professori Kati Närhi
040 805 3330
kati.narhi(at)jyu.fi
Digitaalinen ryhmätoiminta avaa uusia mahdollisuuksia yksinäisyyttä kokeville nuorille aikuisille
Yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen puute heikentävät erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten hyvinvointia. Nuorille aikuisille kohdennetut palvelut perustuvat tällä hetkellä lähinnä yksilölliseen ja kasvotusten annettavaan tukeen. Tämän vuoksi jo olemassa olevien palvelujen rinnalle kehitetään nuorten hyvinvointia tukevaa digitaalista ryhmätoimintaa. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella moderoitu verkkoryhmäkokeilu mahdollistaa omista kokemuksista kertomisen, vertaistuen antamisen ja sosiaalisuuden turvallisessa ympäristössä.
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret
Dosentti Sanna Aaltonen
044 416 5300
sanna.aaltonen(at)nuorisotutkimus.fi
Mediayhteydet ja haastattelupyynnöt
Tiedottaja Maija Myllylä
040 484 4426
eeva-maija.myllyla(at)ulapland.fi
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1