Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Sosiaaliset kysymykset » Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri maakunnissa

SOS-Lapsikylä

Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri maakunnissa

Tiedote.
Julkaistu: 10.01.2014 klo 13:38
Julkaisija: SOS-Lapsikylä

Huostaan otetut lapset ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea, kun tarkastellaan lasten mahdollisuuksia tulla sijoitetuksi perhehoitoon. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lapset sijoitetaan pääasiassa perhehoitoon, Suomessa noin joka kolmas huostaan otettu lapsi asuu laitoksessa. Maakuntien välillä lukumäärässä on kuitenkin suurta vaihtelua.

Ahvenanmaalla kaikki huostaan otetut lapset asuvat perhehoidossa, mutta varsinaissuomalaisista lapsista lähes joka toinen päätyy huostaanoton seurauksena laitokseen.

Varsinais-Suomen jälkeen eniten lapsia sijoitetaan laitoksiin Uudellamaalla. Ahvenanmaalla sitä vastoin kaikki huostassa olevat lapset ovat sijoitettuina perhehoitoon. Seuraavaksi eniten perhesijoituksia on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Tiedot perustuvat THL:n viime vuoden lopussa julkaisemaan tilastoon.

Kaiken kaikkiaan kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on Suomessa lähes 18 000. Heistä huostaan otettuja on noin 10 700 ja loput ovat sijoitettuina, vaikka huostaanottoa ei ole tehty. Tällöin kyseessä on usein lapsen kiireellinen sijoitus, jonka yhteydessä lapsi sijoitetaan esimerkiksi laitokseen tai kriisiperheeseen odottamaan, että perheen tilanne ja mahdollinen huostaanoton tarve selvitetään ja sen jälkeen vasta päätetään lapsen varsinaisesta sijoituspaikasta. Kiireellisten sijoitusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa ja niitä tehtiin 3955 vuonna 2012. Huostassa olevien lasten kokonaislukumäärä on kasvanut 1990-luvun alun noin 6500 lapsesta 10 675 lapseen vuoden 2012 lopussa.

”Vaikka huostaanottoja ei ehkä kokonaan voida välttää, SOS-Lapsikylän ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä huostaanottojen tarvetta mahdollisimman varhaisella tuella”, sanoo SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. ”Tämä tarkoittaa resurssien uudelleen järjestelyä, uusia varhaisen auttamisen työmalleja ja poliittista tahtoa.”

Sijaisperheille mahdollistettava riittävästi tukea

Kunnat sijoittaisivat mielellään lapsia perheisiin, mutta sijaisvanhempia ei aina ole riittävästi tarjolla. Sijaisvanhemmalla tulee olla voimavaroja, aikaa lapselle ja valmiuksia kohdata lapsen tarpeet. Lapset tarvitsevat ihmisen, johon he voivat luottaa – aikuisen, joka ymmärtää heidän tunteitaan ja jonka kanssa he voivat elää mahdollisimman tasapainoista arkea. Sijoituksesta huolimatta suhde biologisiin vanhempiin on lapselle elämän tärkeimpiä asioita. ”Yksi oleellinen osa sijaisvanhemman työtä onkin yhteistyö biologisten vanhempien tai muiden lapsen läheisten kanssa, ja tässä sijaisvanhemmille olisi tarjottava tukea”, Ketola painottaa.

Perhehoidon ohella kuitenkin tarvitaan myös laitoshuoltoa, joka tarjoaa parhaat mahdollisuudet vastata joidenkin lasten tarpeisiin.

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Aija Rikala
P. 050 555 2515
aija.rikala@sos-lapsikyla.fi

Liitetiedostot

Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children’s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 180 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs