Ruokapolitiikka ei vielä ole suuressa roolissa kuntien päätöksenteossa

Maa- ja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan hyvän ravitsemuksen huomioonottaminen ja merkitys kuntien päätöksenteossa vaihtelevat suuresti. Yleisesti ravitsemusta pidetään tärkeänä asiana, mutta ruokapolitiikan rooli päätöksenteossa vaihtelee kuntakohtaisesti. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien tekemiä ravitsemukseen liittyviä toimia ja sitä, miten hyödyllisinä ravitsemuspäätöksentekoa tukevia oppaita ja selontekoja pidetään.

Lihavuus on yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä ongelmista, koska se lisää monien sairauksien riskiä. Elintavoista johtuvat hoitokustannukset nousevat yli kahteen miljardiin euroon vuodessa. Ensisijainen vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on luonnollisesti ihmisellä itsellään, mutta yksilön elämäntapaan ja valintoihin vaikuttavat myös ympäristön antamat virikkeet ja mahdollisuudet.

– Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Kunta voi tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia, jolloin yksilön mahdollisuudet edistää omaa terveyttään paranevat, toteaa elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kyselyyn vastanneista kunnista kahdella kolmasosalla on hyvinvointistrategia, mutta näistä vain 59 prosenttia ilmoitti ottavansa ravitsemuksen strategiassaan huomioon. Kyselyyn vastasi 86 kunnasta yhteensä 94 eri viranhaltijaa, yleisimmin kunnanjohtaja.

– Hyvinvointistrategian olemassaolo kertoo siitä, että ravitsemukseen suhtaudutaan kunnassa myönteisesti. Kunnat tarvitsevat ravitsemusasioissa konkreettisia ja helposti toteutettavia keinoja ja vinkkejä, toteaa Huttunen.

Lisää ruokapolitiikkaa arkeen

Kunnissa väestön terveyttä edistetään esimerkiksi joukkoruokailussa, etenkin kouluissa ja päiväkodeissa sekä kunnan liikuntapalveluilla. Huttunen huomauttaa, että terveyden edistäminen ennaltaehkäisevillä toimilla on tehokkaampaa ja edullisempaa kuin sairauden hoitaminen. – Ravitsemus- ja terveyskysymykset pitäisi aina ottaa huomioon ruokapoliittisia päätöksiä tehtäessä.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että suosituksista käytetyin oli kouluruokasuositus. Myös suomalaiset ravitsemussuositukset sekä ravitsemussuositukset ikääntyneille olivat käytössä muita useammin. Suositukset tunnettiin parhaiten niissä kunnissa, joissa oli hyvinvointistrategia.

Kyselyyn kerättiin suosituksista ja selonteoista väittämiä, joilla tutkittiin kuntien ravitsemuspoliittista päätöksentekoa. Erityisen tärkeänä vastaajat pitivät päiväkotien ja koulujen ruuan terveellisyyteen ja houkuttelevuuteen panostamista (70 % vastanneista), kunnan roolia kuntalaisten terveellisen ravitsemuksen edistämisessä (51 %) sekä suositusten noudattamista hankinnoissa (50 %). Hyvinvointistrategian tehneissä kunnissa oli usein otettu toiminnassa huomioon myös hallituksen lähiruokaohjelma ja luomualan kehittämisohjelma.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Minna Huttunen, elintarvikeylitarkastaja, p. 0295 162 384
etunimi.sukunimi@mmm.fi