Suomen muikkukannat ovat olleet melko vahvoja ja vakaita viime vuosina, eikä oleellisia muutoksia ole näköpiirissä. Syksyn 2010 kutukannat olivat Etelä-Suomessa likimain keskimääräiset ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä vahvempia. Kalastukseen keskeisesti vaikuttavia, toista kesäänsä eläviä muikkuja on runsaasti Oulun korkeudella ja Lapissa.
Etelä-Suomessa keskimääräiset muikkukannat
Länsi-Suomen järvissä kutukanta oli syksyllä 2010 hieman keskimääräistä heikompi, mutta lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Vuonna 2010 syntynyt vuosiluokka oli hieman pitkän aikavälin keskiarvoa vahvempi, ja muikkua on nyt lännen järvissä vähintään keskimääräisesti. Poikkeuksen muodostaa Säkylän Pyhäjärvi, jossa vuosiluokka arvioitiin erittäin niukaksi.
Itä-Suomen järvissä kutukannat vahvistuivat keskimääräistä paremmiksi. Idässä vuosiluokka 2010 oli keskimäärin varsin huono. Toisella vuodellaan olevia muikkuja on runsaasti vain Pielisessä ja Juojärvessä, mutta esimerkiksi Puruvedessä erittäin vähän.
Perämereltä Inariin vahvat muikkukannat
Oulun korkeudella Perämereltä Kuusamoon kutukanta ja vuosiluokka 2010 arvioitiin viime syksynä selvästi keskimääräistä vahvemmiksi. Mistään seurantajärvestä ei ilmoitettu keskimääräistä heikompaa kutukantaa tai nuorta vuosiluokkaa. Tällä alueella muikkukannat ovat pysyneet vakaimpina koko seurannan aikana.
Lapin järvissä kutukannat ovat pysytelleet toistakymmentä vuotta keskimääräisinä tai sitä heikompina. Vuonna 2010 kutukannat vahvistuivat kuitenkin keskiarvoa paremmiksi ja viime vuoden vuosiluokka oli pitkän ajan keskiarvoa huomattavasti suurempi.
Muikun saalisreservit ovat suuret
Muikkukannat kestäisivät nykyistä voimakkaamman kalastuksen lähes kaikkialla, mutta rajallinen menekki erityisesti tiheiden ja hidaskasvuisten kantojen alueilla jarruttaa kalastusta. Pienikokoinen muikku hyödyttää kuitenkin välillisesti kalastajia, sillä ahvenet, taimenet ja kuhat kasvavat niitä syömällä hyvin.
Muikkukannat ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) erityisessä seurannassa. Muikku on saaliin arvon perusteella silakan jälkeen toiseksi tärkein ammattikalastuksen saaliskala ja sisävesien ammattikalastuksen elinehto. Seurannan tavoitteena on saada vuosittain yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2011 tekemä kysely käsitti runsaat sata avustajaa ja vajaat sata muikkujärveä.
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
tutkija Pentti Valkeajärvi, puh. 0205 751 514
tutkija Irma Kolari, puh. 0205 751 617
www.rktl.fi/kala/kalavarat/muikku
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 300 hengen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1