Eläinten hyvinvointi kiinnostaa suomalaisia – luomusioilla on paremmat mahdollisuudet voida hyvin

Eläinten hyvinvointi on suomalaisille tärkeä syy valita luomua. Luomutuotannon ehdoissa sioille taataan enemmän tilaa liikkua ja mahdollisuudet lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Kotimaisia luomukinkkuja saa tänäkin vuonna hyvin varustelluista päivittäistavarakaupoista.

Pro Luomun arvion mukaan vuoden 2022 joulusesonkiin saadaan noin 75 000 kiloa suomalaista luomukinkkua. Luomukinkkujen osuus kinkkujen kokonaismäärästä on pieni, mutta niille on oma ostajakuntansa, joka on kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista.

Suomi syö -tutkimuksen (Taloustutkimus 2022) mukaan eläinten hyvinvointi on luomua ostaville suomalaisille neljänneksi tärkein syy valita luomua. Merkitys on noussut viime vuosina, sillä vielä vuonna 2020 se oli samassa tutkimuksessa ostoperusteena seitsemännellä sijalla. Tämä on linjassa myös luomun kuluttajatutkimuksen (Kantar TNS 2022) kanssa, jonka mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää vähintään melko tärkeänä ominaisuutena elintarvikkeelle sitä, että tuotannossa on tehty enemmän kuin lainsäädäntö vaatii eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Molemmissa kuluttajatutkimuksissa myös luottamus siihen, että luomu on parempi eläimille, oli korkealla tasolla. Suomi syö -tutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista uskoo, että luomutuotannossa eläinten hyvinvointiin panostetaan enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa. Vastaavasti luomun kuluttajatutkimuksessa 52 prosenttia suomalaisista luottaa siihen, että luomumerkki vaikuttaa myönteisesti eläinten hyvinvointiin.

Luomusikalassa on enemmän tilaa liikkua ja vapaus ulkoilla

Luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvoma ruuan tuotantotapa, jossa eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi asetetaan tavanomaista tiukempia ehtoja. Luomusikojen hyvinvointiin vaikuttaa muun muassa se, että ne saavat toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan, niillä on kaksi kertaa enemmän karsinatilaa verrattuna tavanomaisiin sikoihin, monipuolisempaa ravintoa ja vapaus ulkoilla vähintään kesäisin.

”Luomu tarjoaa eläimille enemmän mahdollisuuksia voida hyvin. Luomusikojen ravinto on monipuolisempaa ja se sisältää myös karkearehua. Luomusiat pääsevät ulos, mikä tuo virikettä sikojen elämään ja on tärkeää käyttäytymistarpeiden kannalta. Ulkona ne saavat nähtävää, haisteltavaa sekä tongittavaa, mikä on sioille erityisen tärkeää”, kertoo Eläinten hyvinvointikeskuksen EHK:n johtava asiantuntija Satu Raussi.

Luomutuotannon ehtojen mukaisesti vähintään puolet luomusikalan lattiapinta-alasta on kiinteää. Se lisää luomusikojen makuumukavuutta sekä liikkumista, sillä ritilät ja raot ovat hankalia sorkille. Kuivikkeina käytetään olkea tai muuta luonnonmateriaalia. Makuutilaa pitää lisäksi olla niin paljon, että kaikki eläimet voivat levätä yhtä aikaa. Riittävä tila ja liikkumismahdollisuus vähentävät eläinten stressiä, häiriökäyttäytymistä ja sairastavuutta.

Luomusikalassa korostuu tavanomaiseen sikalaan verrattuna tärkeänä tekijänä myös emakkojen mahdollisuus pesän rakentamiseen, vapaaseen porsitukseen ja porsaiden pidempään vierihoitoon. Luomussa ei saa käyttää porsitushäkkiä, joka estää emakon liikkumisen ja pesän rakentamisen. Luomuporsaat saavat ravinnoksi ensisijaisesti oman emänsä maitoa pidempään kuin tavanomaiset porsaat. 

”Nämä ovat osatekijöitä, jotka vaikuttavat luomusianlihan korkeampaan hintaan. Luomussa eläimistä ei oteta samalla tavalla tehoja irti kuin tavanomaisessa tuotannossa, vaan luomueläimillä on mahdollisuus lajinmukaisempaan elämään”, kertoo Satu Raussi.

Luomukinkkuja voi tänäkin vuonna ostaa K- ja S-ryhmän myymälöistä. Valikoima voi kuitenkin vaihdella myymäläkohtaisesti.

Lisätietoja:

Satu Raussi, johtava asiantuntija, Eläinten hyvinvointikeskus EHK, puh. 029 532 2060, [email protected]

Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, [email protected]

Haastattelupyynnöt:

Krista Tuomi, viestintäkoordinaattori, puh. 040 756 5991, [email protected]

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) kantaa. Euroopan unioni ja avustuksen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.