Vanhan tyttökoulurakennuksen peruskorjauksella tuotettiin alkuperäistä rakennus- ja sisustustyyliä kunnioittavat mutta kuitenkin modernisti toimivat tilat aikuisopiston käyttöön.
Chydenia eli alun perin Suomalainen tyttökoulu, ”Tyttönorssi”, sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä osoitteessa Runeberginkatu 22–24. Vuonna 1923 valmistunut rakennus on kaupunkikuvallisesti olennainen osa kaupunginosan klassistista punatiiliarkkitehtuuria. Rakennusta muutettiin merkittävästi 1960-luvun lopussa, kun siitä tuli Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto, ja vuonna 2000, kun se muunnettiin kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkimuskäyttöön sopivaksi. Toukokuussa 2020 valmistuneen peruskorjaushankkeen myötä uusi päävuokralainen Helsingin aikuisopisto sai Chydeniasta uudet keskitetyt tilat satojen aikuisopiskelijoiden perusopetusta, kansalaisopiston toimintaa ja työvoimapoliittista koulutusta varten.
Peruskorjaushankkeen haasteina olivat mittava välipohjan purkutyö, sisäilmaongelmien ehkäiseminen, arkkitehtisuunnittelu vaativien rakennusteknisten ratkaisujen ja rakennussuojelumääräysten puitteissa, alkuperäisen rakennushistorian kunnioittaminen muun muassa värimaailmaa palauttamalla ja alkuperäisen luokkahuonejaon sovittaminen nykyaikaisen aikuisopiston tilatarpeisiin.
Innovarch toimitti hankkeeseen pää- ja arkkitehtisuunnittelun sekä sisustussuunnittelun erillisenä toimeksiantona. Hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin tietomallinnusta, ja eri suunnittelualojen mallit sovitettiin yhteen IFC-muodossa. Urakoitsija NCC oli mukana kehitysvaiheesta saakka, ja suunnittelu tehtiin sopimussuhteessa suoraan tilaajaan. Hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta Innovarchissa vastasi Piritta Hannula ja vastaavana sisustussuunnittelijan toimi Riitta Pietiläinen. Vahanen oli mukana hankkeessa järjestämällä käyttäjiä osallistavia palvelumuotoilun suunnittelutyöpajoja, joista vastasi Anu Norros. Kiinteistön omistaa erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt, joka tähtää kansallisomaisuuden pitkäaikaiseen omistukseen ja pitkiin vuokrasopimuksiin yleishyödyllisten tahojen kanssa. Projektijohdon ja kiinteistökehityksen konsulttina hankkeessa toimi Saraco.
– Iso kiitos kiinteistön omistajalle siitä, että remontti toteutettiin perusteellisesti, vaikka alkuperäinen suunnitelma monimutkaistui ja urakan laajuus kasvoi, sanoo Helsingin aikuisopiston johtava rehtori Kari Karvonen. – Rakennuksessa aistii nyt vanhan Tyttönorssin hengen, mitä peruskorjauksella haettiinkin. Otamme perinnön säilyttämisen esiin koulun tulevissa juhlallisuuksissa ja hyödynnämme mahdollisesti museokokoelmien vanhoja kuvia vaikkapa näköesteinä uusissa lasiväliseinissä.
Helsingin aikuisopiston toiminta perustuu pitkälti perinteiseen luokkaopetukseen ja ryhmätyöskentelyyn, joten peruskorjauksessa pystyttiin palauttamaan alkuperäistä tilajakoa. Tyttönorssin pohjaratkaisu on aikakauden kouluille tyypillinen: se perustuu leveään aulamaiseen sivukäytävään ja näyttävään pääportaaseen. Luokkahuoneet sijoittuvat Runeberginkadun ja Sammonpuiston puolelle. Noin 60 m2:n luokkahuoneisiin mahtuu parikymmentä opiskelijaa, mikä vastaa hyvin aikuisopiston tyypillistä ryhmäkokoa. Suuri osa opetustiloista on ollut remonttien välillä pilkottuna toimistohuoneiksi. Nyt tiloihin on palautettu alkuperäinen tilajako ja tuotu kaikki moderni opetustekniikka, kuten videotykit, dokumenttikamerat ja heijastustaulut, joihin voi kirjoittaa.
Viisikerroksisen rakennuksen ylemmät kerrokset ovat iltatunteina periaatteessa kansalaisopiston ja alemmat kerrokset päiväsaikaan perusopetuksen käytössä, mutta kaikille tiloille haetaan mahdollisimman hyvää käyttöastetta eli käyttäjiä eri vuorokaudenaikoihin. Ylin kerros on pyhitetty taideaineille ja taukotilat on ajanmukaistettu, jotta opiskelijat voivat esimerkiksi lämmittää välipalaa.
– Koska opetusta antavat pääasiassa tuntiopettajat ja vakinainen henkilöstö keskittyy hallintoon, emme halunneet avokonttoritiloja, ja vanha arkkitehtuuri toimii hyvin tarpeisiimme, Karvonen sanoo. – Luokkahuoneisiin mahtuu tarvittaessa 30 oppilasta, mikä on hyvä, koska yksityisessä oppilaitoksessa ryhmäkoko vaikuttaa suoraan talouteen. Kunnostetut tilat ovat monikäyttöisiä: kaikki neuvotteluhuoneet esimerkiksi toimivat myös opetustiloina. Suunnittelusta annamme arkkitehdeille ehdottomasti kiitettävän arvosanan.
Keskeisen sijainnin vuoksi peruskorjauksen vaatimat purkutyöt piti suunnitella huolellisesti. Rakennuksen ympäristöön ei tehty paljonkaan teknisiä muutoksia vaan teknisiä järjestelyjä ja rakenteita uusittiin pääsääntöisesti sisällä. Hankkeessa projektipäällikkönä ja työmaavaiheen pääsuunnittelijana toiminut Piritta Hannula korostaa hankkeen mittavia välipohjan ja talotekniikan uudistustöitä muun muassa sisäilman laadun varmistamiseksi.
– Rakennusteknisesti lähes kaikki rakennuksen alkuperäiset seinät ovat kantavia ja siten säilyneet. Rakennuksen sisäkulmassa sijaitseva pääportaikko oli nykymääräysten valossa haasteellinen sekä paloteknisesti että akustisesti. Kerrosauloihin saatiin kuitenkin palautettua alkuperäistä avoimuutta esimerkiksi avautuvilla lasiseinillä. Haasteita toi myös nykynormien mukaisen WC-määrän sijoittaminen kerroksiin. Muita peruskorjauksen yhteydessä uusittavia teknisiä ratkaisuja olivat ilmanvaihto, sähköt ja valaistus sekä henkilökunnan työtiloihin lisättävä jäähdytys, Hannula kertoo.
– Sisäpuolisten purkutöiden yhteydessä paljastui vesikaton huono kunto, ja se päätettiin uusia nopealla aikataululla. Kiireellisessä lupaprosessissa onnistuttiin hyvällä yhteistyöllä kaupunginmuseon, rakennusvalvonnan ja NCC:n kanssa. Monimuotoinen katto laserkeilattiin ja valokuvattiin, jotta uusi kate ja pellitykset pystyttiin tekemään detaljeiltaan ja materiaaleiltaan mahdollisimman tarkasti vanhaa noudattaen. Kompromisseja kuitenkin tarvittiin, koska jyrkkä katto vaatii lumiesteet ja kunnolliset kulkusillat ilmanvaihtolaitteiden turvallista huoltoa varten, Hannula kertoo.
– Pääsuunnittelijoilla oli merkittävä rooli rakennuslupien haussa, ja projektin kokonaisuuttakin ajatellen yhteistyö ja projektinhallinta sujuivat hienosti ja hyvässä hengessä eri osapuolten kesken, sanoo projektipäällikkö Jesse Pulli Saracolta. – Innovarchilta tartuttiin omatoimisesti ja ratkaisuhakuisesti asioihin takertumatta turhiin yksityiskohtiin. Lisäksi yhteydenpito hankkeen eri osapuolten, erityisesti suunnittelunohjauksesta vastanneen pääurakoitsijan, kanssa oli tiivistä ja sujuvaa. Kaikki haasteet nostettiin avoimesti esiin, ja niihin löytyivät hyvässä yhteistyössä järkevät vaihtoehdot ja ratkaisut.
Peruskorjattuihin tiloihin päätettiin käyttää vanhoja kalusteita Helsingin Aikuisopiston kahdesta eri toimipisteestä sekä tilojen edelliseltä vuokralaiselta Aalto-yliopistolta. Kalusteiden sovittaminen uuteen tilaan vaati johdonmukaista ja järjestelmällistä ”stailausta”.
– Vanhat kalusteet edustavat toimisto- ja oppilaitostyylejä eri aikakausilta, ja se asetti ison haasteen sisustussuunnittelulle, sisustusarkkitehti Riitta Pietiläinen kertoo. – Joitakin uusiakin kalusteita tiloihin on toki hankittu, muun muassa työpöytiä opettajien työhuoneisiin, ja uusien keittiöiden kalusteet on suunniteltu talon värimaailman henkeen. Kalusteista on sisustussuunnittelulla pyritty saamaan aikaan toimiva kokonaisuus.
– Käytettävissä olevat kalusteet inventoitiin ensin kunnon, tyypin, koon, värin ja materiaalin perusteella. Kalusteita oli tarjolla vanhoissa toimipisteissä valtavasti, mutta uusia kalustettavia tilojakin on paljon, joten ne saatiin melko hyvin hyödynnettyä. Opetustiloissa varsinkin pehmustetut kalusteet kuluvat nopeasti, siksi erityisesti niiden kunto piti tarkistaa huolellisesti ja osa valitettavasti hylätä, Pietiläinen kertoo.
– Viidennen kerroksen noin 100 m2:n yhdistettyyn Work Café -tauko- ja työtilaan tulee uusia ja vanhoja pikkutuoleja ja pöytiä sekä uudet sohvat. Tilaa voivat hyödyntää myös opiston tuntiopettajat, joilla ei ole omaa opettajainhuonetta, niin kuin vakinaisella henkilöstöllä, Pietiläinen selittää.
Perusteena kierrätykselle on sekä ekologisuus että edullisuus.
– Sattumalta hankimme juuri kolme vuotta sitten yli 400 pöytä- ja tuoliyhdistelmää opetuskäyttöön, joten luonnollisesti pyrimme hyödyntämään mahdollisimman paljon näitä olemassa olevia kalusteita, Karvonen sanoo. – Vastuullisuusohjelma on meillä kehitteillä ja koulutamme henkilöstöämme kierrätyksen ja kiertotalouden suuntaan.
Hannula kertoo, että rakennuksen sisäseinistä kaivettiin väritutkimuksella esiin alkuperäiset värisävyt jo ennen kiinteistökauppaa eQ Hoivakiinteistöille, ja peruskorjauksen yhteydessä löytyi lisää yksityiskohtia. Esimerkiksi pääsisäänkäyntien alkuperäiset puuovet on kunnostettu mukaillen ootraamalla vanhaa ruskeansävyistä maalipintaa. Rakennuksesta on jo aiemmin laadittu rakennushistoriallinen selvitys, ja Hannulan laatimassa Tyttönorssin paluu kouluksi -artikkelissa kuvataan tutkimuksissa löytyneet arkkitehtoniset yksityiskohdat ja nykykäyttöön korjaamisen vaatimat kompromissit.
– Vaikka alkuperäisistä tiloista ei rakennuksessa ollut paljoakaan jäljellä, hankkeessa onnistuttiin suojaamaan se vähä mitä vielä oli. Kun välipohjien tyhjennystä varten suojattiin ympäristö hyvin, mitään ei enää mennyt rikki ja korjaustöiden yhteydessä löytyi jopa alkuperäisiä kipsikoristeita, Hannula kertoo.
– Koulutalolla oli alkujaankin kaksi pääsisäänkäyntiä, kadun ja puiston puolelta. Sisäänkäyntikerroksen avoimen aulan ilme on hieman eksoottinen apilanlehden muotoisten kaksoisarkadikaarten ansiosta, ja sieltä löytyi väritutkimuksessa mielenkiintoinen heleänkeltainen hiekkakiven sävy, joka herännee aivan uudella tavalla henkiin, kun tilan valaistus saadaan viimeisteltyä. Juhlasaliin tutkimusten perusteella valitut sävyt sopivat hienosti Hilkka Toivolan tekemään seinämaalaukseen vuodelta 1947, joka esittää ihmisen eri ikäkausia. Kipsidetaljien ennallistava maalaus jää valitettavasti tulevaisuuteen, Hannula kertoo.
Aulojen ja käytävien lattiamateriaaliksi valittiin ajaton, pitkäikäinen ja kovaa kulutusta kestävä betoni. Aulojen akustiikkaa oli tarpeen parantaa, mutta samalla haluttiin säilyttää historiallinen ilme. Kattopintoihin tehtiin yhtenäinen akustisen villan päälle tehty ruiskutus ja kentän reunoille palautettiin vanhan mallin mukaiset kipsilistat.
Muuttoon monesta eri toimipaikasta yhteen liittyy toimintatapojen uudistamista, uusia vaatimuksia ja monenlaisia käytännön kysymyksiä. Esimerkiksi miten uusissa tiloissa toimitaan, miten arkinen hyvinvointi toteutuu, mitkä tilat lukitaan ja mitä palveluita tiloissa tarvitaan. Vahanen PRO:n peruskorjauksen aikana järjestämiin neljään työpajaan osallistui yhteensä noin 100 henkilöä, sekä opettajia että opiskelijoita.
– Käyttäjien osallistuminen ja heittäytyminen työpajoihin antoi suunnitteluun arvokasta tietoa arjen haasteista, kertoo Vahanen PRO:n kehityspäällikkö Anu Norros. – Nämä haasteet olisi ollut vaikea saada näkyviin ilman palvelumuotoilun hyödyntämistä. Tiloista saadaan käyttäjille eniten irti, kun arkkitehtonisten ratkaisujen tavoitteet ja reunaehdot suunnitellaan yhdessä. Tämä auttaa myös käyttäjiä ymmärtämään ratkaisuja eri osapuolten näkökulmasta. Parhaimmillaan työpajojen avulla synnytetään innostusta tulevaan muutokseen vastarinnan sijaan.
– Meille koulutuksen ammattilaisina yhteiskäytössä olevien tilojen käyttötarkoitusta pohtivien työpajojen kautta avautui uusi hauska näkökulma, ja ne olivat yllättävän iso oppimiskokemus, Karvonen sanoo. – Ensimmäinen työpaja pidettiin kaukana tavanomaisesta työympäristöstämme, mikä sai osallistujat innostumaan asiasta ja miettimään luovia ratkaisuja. Voisi olla hyvä, jos hankkeen päätteeksi pidettäisiin vielä yksi työpaja, johon saataisiin mukaan osallistujia myös noin 250 tuntiopettajamme joukosta. Prosessista jäi päällimmäiseksi mieleen vahva ja positiivinen osallistamisen tunne.
Sisäkuvat: Kuvio
Lisätiedot:
Piritta Hannula
Tiimipäällikkö
050 411 4164
[email protected]
Vahanen-yhtiöt on kiinteistö- ja rakennusalan suomalainen konsulttikumppani. Tarjoamme kiinteistö- ja kaupunkikehitykseen, arkkitehtuuriin, suunnitteluun, rakennuttamiseen ja valvontaan, tutkimuksiin ja tarkastuksiin, energiaan ja kiinteistön elinkaareen sekä ympäristöön liittyviä palveluita.
Innovarch Oy:
Olemme monitaitoinen arkkitehtikumppani. Suunnittelemme onnistuneita tiloja ja ympäristöjä. Löydämme ratkaisuja, jotka luovat parempaa elinympäristöä. Innovarch on osa Vahanen-yhtiöitä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1