Miksi? on tärkeä kysymys, joka ohjaa lähes kaikkea toimintaamme. Kysymys tulee vastaan jatkuvasti, kun teemme päätöksiä, joiden mukaan toimimme. Vastaamalla kysymykseen voimme perustella tekemisiämme ja päätöksiämme itsellemme ja muille. Jos teemme jotain, mihin liittyy muita sidosryhmiä, voimme tähän kysymykseen vastaamalla saada hyväksynnän tai vaihtoehtoisesti sidosryhmät voivat todeta syyn riittämättömyyden. Sekin on tärkeää, että löytyy oikeat sidosryhmät, jotka tietävät miksi tehdään ja seisovat sen takana.
Kysymys voi tulla monesta eri syystä. Sitä on hyvä miettiä ihan ensiksi itse ennen toimiin ryhtymistä. Joskus kysymys esitetään, jotta ymmärretään paremmin. Toisinaan taas siksi, että halutaan varmistus arvioidessa päätettävän asian mahdollisuuksia tai omaa sitoutumista asian edistämiseksi. Motiiveja kysymyksen esittämiseen voi olla useita, mutta yleisesti kysymyksellä halutaan lisää tietoa.
Joskus kysymys taas esitetään oman näkemyksen vahvistamiseksi. Jos näkemys on positiivinen, halutaan lisää tietoa oman näkemyksen vahvistamiseksi tilanteissa, joissa näkemystä joutuu mahdollisesti puolustamaan. Kielteisen näkemyksen edustajalla voi olla ihan sama motiivi. Valitettavasti voi käydä myös niin, että kielteisen kannan omaava henkilö ohittaa myönteiset vaikutukset ja keskittyy vain negaatioihin. Pahimmillaan kysymykseen vastauksen saanut henkilö voi käyttää samaa kysymystä kielteisen mielikuvan luomiseen, vaikka tietäisi kysymykseen vastauksen ja syyn.
Miksi uusi kylä? Miksi ei vahvisteta olemassa olevia?
Siitä saakka, kun Älykylä -konsepti sai syntynsä, olen saanut vastata kymmeniä kertoja kysymykseen ”miksi perustaa uusia kyliä? Miksi ei paranneta olemassa olevien kylien elinvoimaisuutta?”. Kysymys on aika luonnollinen, koska haja-asutusalueilla on aito huoli kylien näivettymisestä ja tähän halutaan löytää ratkaisu. Itse asiassa sama huoli on koko konseptin takana. Kysymys on kuitenkin verrattavissa kysymykseen ”miksi ostaisin uuden auton”. Vanhankin voisi varmaan saada korjattua.
Olen seurannut Lapin aluekehitystä läheltä yli kymmenen vuoden ajan erilaisissa työryhmissä ja organisaatioissa työn puolesta ja vapaaehtoisesti. Olin myös Lapin ELY-keskuksen neuvottelukunnan jäsenenä seitsemän vuoden ajan. Kuulin paljon tekijöistä, jotka vaikuttivat elinvoimaisuuteen ja hankkeista, joilla kylien elinvoimaisuutta pyrittiin parantamaan. Sain tietoa hyvistä ja toimivista ratkaisuista, mutta myös niistä tekijöistä, jotka hidastivat tai estivät hyvienkin hankkeiden konkretisoitumisen.
Paljon siis tehdään. Valitettavasti asukaskehityksen suunta on pysynyt samana tekemisestä huolimatta. Oli siis mietittävä mitä voisi tehdä toisin.
Älykylä -konseptissa on sekä yhdistetty hyväksi havaittuja tapoja elinvoimaisuuden parantamiseen. Tämän lisäksi siinä on mietitty aivan uusia ratkaisuja, joilla elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa, sekä mietitty miten vältetään muista hankkeista opittuja sudenkuoppia. On mietitty kustannuksia, rahan kiertoa, palveluita, tuotantoa ja monia muita asumiseen liittyviä kysymyksiä. Näiden kaikkien kysymysten ratkaisuksi on muodostunut konsepti, jossa perustetaan uusia asuinalueita ja -yhteisöjä. Samoja ratkaisuja tai hyötyjä ei vain valitettavasti pysty järkevästi ja sujuvasti toteuttamaan olemassa olevissa kylissä. Tai pystyisi, jos joistain kohdista tingitään ja kaikki kylän asukkaat sitoutuvat alusta asti toteutukseen. Uudessa hyödyt ovat kuitenkin suuremmat, kuin mitä sittenkään voisi vanhassa saavuttaa. Onkin hyvä tunnustaa, että vanha on vanha ja uudella on paremmat tulevaisuudennäkymät.
Miksi ei?
Itse olen pohtinut myös kysymystä, ”miksi ei uutta kylää kannattaisi perustaa?” Olen kuitenkin joutunut toteamaan kerta toisensa jälkeen, ettei siihen löydy kovin kestävää syytä. Elinvoimaisen uuden kylän elinvoimaisuus ja palvelut heijastuvat myös olemassa oleviin kyliin. Se ei myöskään ota mitään olemassa olevilta kyliltä pois. Ei uusi autokaan ole naapurilta pois, ellei kateutta lasketa. Asukashankinta on yksi haaste, johon tullaan myöhemmin pureutumaan. Kuitenkin tiedostamme, että uusia potentiaalisia ehdokkaita asukkaiksi on koko ajankasvava määrä. Sitä mukaan kuin kaupungistuminen kasvaa, kasvaa myös se ihmisjoukko, joka haluaa asua maaseudun rauhassa. Monelle riittää, että palvelut ovat kohtuullisella tasolla ja eläminen on mukavaa. Asumisen mukavuuteen vaikuttaa muun muassa perheen talous, yhteisöllisyys, turvallisuus ja moni muu seikka. Asumisen mukavuuskin voidaan toteuttaa paremmin uudella asuinalueella. Kokonaisuutta ajatellen ei siis löydy syytä, miksi ei perustettaisi uusia vanhojen elvyttämisen sijasta.
Maaseutu tarvitsee uudistumista
Tilanne on jo pitkään ollut sellainen, että maaseudulla ei voida yrittää pysyä vanhassa totutussa. Jos uutta ei hyväksytä, sinetöidään maaseudun autioituminen. Nuoret lähtevät opiskelemaan, töihin ja niin edelleen. He perustavat perheen, saavat lapsia ja rakentavat elämänsä sinne, missä heille ja heidän lapsilleen on palvelut lähellä. Pahoittelen suorapuheisuuttani, mutta jäljelle jää vain ikääntyviä ihmisiä, jotka luonto hoitaa ajan kanssa pois. Vaikka osa nuorista palaisikin synnyinseudulleen, se ei riitä pelastamaan kyliä. Kynnys palaamiseen kasvaa koko ajan.
Kysymys, jota itse pidän tärkeänä, ellei jopa tärkeinpänä, on ”Miten kehityksen suunta muutetaan?” Ja tähän kysymykseen älykylä -konsepti on vastaus!
Juri Laurila
Arctic Smartness Village Oy kehittää edullisempaa asumista asukas edellä. Yrityksen älykylä -konsepti on luotu kasvattamaan asukkaiden elinvoimaisuutta ja asumisen mukavuutta ympäristöystävällisesti.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1