Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Rakentaminen » Miksi hyvä ja laadukas rakentaminen ei ole itsestäänselvyys?

Raksystems Insinööritoimisto Oy

Miksi hyvä ja laadukas rakentaminen ei ole itsestäänselvyys?

Tiedote.
Julkaistu: 13.06.2016 klo 10:10
Julkaisija: Raksystems Insinööritoimisto Oy

Suomalaisen rakentamisen laatuongelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, sanoo Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara.

Malmivaaran mukaan ensimmäiseen kuuluvat riskialttiista ratkaisuista ja huonosta suunnittelusta johtuvat ongelmat, jotka ovat johtaneet helposti vaurioituviin taloihin.

Toiseen kuuluvat puolestaan työsuorituksen olemattomasta valvonnasta johtuvat ongelmat.

– Kun tämä yhdistetään siihen, että taloa käytetään huolimattomasti ja huoltoja sekä määräaikaistarkastuksia laiminlyödään, syntyy pitkällä aikavälillä hometaloja. Rakennuksen kustannukset pitkällä aikavälillä nousevat myös pilviin, kun joudutaan suuriin peruskorjauksiin tarpeettoman aikaisin, kertoo Malmivaara.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä 2016 laajasti rakennusvirheistä ja niistä aiheutuvista kuluttajariidoista.

Rakennusten kuntotarkastuksissa monet kirjoituksissa esille nousseet asiat oli huomioitu jo aikaisemmin. Kuntotutkijoiden toimeksiannoissa on tullut vastaan useita kohteita, joissa uuden asunnon lattiakaivon tai parvekkeen kaadot kulkevat väärään suuntaan aiheuttaen mittavia kosteusvahinkoja.

 

Huonoa suunnittelua

Riskialttiista ratkaisuista ja huonosta suunnittelusta johtuvia ongelmia on paljon erilaisia.

– Sisäilmaongelmia saattaa olla uusissakin kohteissa. Tyypillinen esimerkki löytyi Espoossa, jossa suuryrityksen henkilökunta oireilee vuonna 2013 valmistuneella pääkonttorillaan, kertoo Malmivaara.

Taannoisella vierailulla uudisrakennetulla rivitalotyömaalla kuntotutkija havaitsi merkittäviä  ongelmia 28 huoneiston vesikatoissa ja näistä virheistä on aiheutunut vesivahinkoja jo ensimmäisen 2 vuoden aikana.

Toisella uudiskohteella omakotitalon rakentaminen tyssäsi jo perustusvaiheessa, sillä peruskaivanto oli kaivettu väärän kohtaan. Omakotitalon perustustyöt oli tehtävä uudestaan, sillä salaojat oli kaivettu tontille väärin ja alustäyttönä oli käytetty hienoa hiekkaa.

– 1970-luvun hyvä rakentamistapa tarkoittaa nykyisin usein homerakentamista. Liian pienet tuuletusraot rakenteissa, liian ohuet kerrokselliset rakenteet, tasakatot, märkätilat ilman kosteussulkua tai kellarinseinät ilman kosteudeneristystä ovat vuosikymmenien saatossa osoittautuneet kestämättömiksi ja asukkaiden terveyttä heikentäviksi rakenteiksi, perustelee Malmivaara.  

Tiukentuneet rakennusmääräykset nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta toisaalta väärässä paikassa säästäminen aiheuttaa suurempia kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Malmivaaran mukaan esimerkiksi rakennusoikeuden optimoinnin takia rakennusten ulkoseinät saatetaan suunnitella mahdollisimman ohuiksi, mikä on puolestaan monessa tapauksessa johtanut ulkoseinärakenteen huonoon tuulettumiseen.

 

Huonoa valvontaa

Huonosta valvonnasta johtuen työmaalla on voitu tehdä muitakin pieniä työtapoihin liittyviä säästöjä. Esimerkiksi nokkalaastin poisjättäminen on aiheuttanut muurausten pystysaumojen vuotamista.

Aikataulupaineet työmaalla saattavat puolestaan johtaa siihen, että betonivalujen ei anneta kuivua tarpeeksi. Esimerkiksi Lapin yliopistossa märän betonin päälle asennettu muovilattiamatto johti lehtitietojen mukaan kahdeksan vuotta vanhassa rakennuksessa työntekijöiden sairaslomakierteeseen ja suuriin korjauskustannuksiin.

Syitä vaurioiden syntymiseen voidaan hakea myös liian kireistä muutosaikatauluista rakennusalan lainsäädännössä tai esimerkiksi siitä, että insinöörikoulutuksissa painotetaan rakennustehokkuutta ja lujuuslaskelmia, eikä itse rakennusfysiikkaan keskitytä tarpeeksi.

Malmivaaran mielestä enemmän voitaisiin puhua myös tilaajan omasta vastuusta tilatusta rakennustyöstä, sillä keskenään kilpailevat rakennusalan palveluntarjoajat pyrkivät mahdollisimman täysimääräisesti vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin.

 

Suomessa lyhyet vastuuajat

Virheisiin pitää voida puuttua. Esimerkiksi suuren Keilaniemessä sijaitsevan kaksi vuotta vanhan toimistokompleksin lasijulkisivujen huomattiin vuotavan. Tutkimuksissa selvisi lasijulkisivujärjestelmän toimimattomuus sekä väärin tehdyt liittymät betonielementtijulkisivuun, mikä aiheutui törkeästä huolimattomuudesta toteutuksessa.

Vantaalainen asunto-osakeyhtiö taistelee grynderin kanssa uuden 8 huoneiston paritalokohteen laatuvirheistä, joita on kirjattu yli 150 kpl ja grynderi on vitkutellut korjausten kanssa jo kaksi vuotta.

Ruoholahdessa puolestaan rakennusliike on vapautunut vastuustaan 11 vuotta vanhan toimistokompleksin lasijulkisivun uusintatyöstä. Alun perin järjestelmä ei pitänyt vettä ja takuuajan puitteissa virheitä paikkailtiin kittaamalla.

Pientalot ovat usein yksityisten ihmisten tai pienten rakennusliikkeiden tekemiä. Kun vauriot alkavat paljastua, on aiheuttaja joko konkurssissa tai varaton.

Vastuuajat Suomessa ovat myös lyhyet kansainvälisesti verrattuna. Samoin vastuu törkeän tuottamuksellisesta virheestä on monissa maissa jopa 30 vuotta, mutta Suomessa se on 10 vuotta.

 

Luottamus hyvä, kontrolli parempi

Taloyhtiöiden on monesti myös hankala vaatia korjauksia, koska riskit ovat suuret ja oikeudenkäyntikulut nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Monesti riitelyyn ei uskalleta edes lähteä.

Suuremmissa toimistokiinteistöissä reklamaatiot ja vaurioepäilyt saattavat jauhautua organisaatioiden rattaisiin ja kiinteistöhallinnan pirstaleisuuteen. Jos rakennusliike saadaan korjaamaan vauriot ja puutteet, tulee korjaustöiden valvonta järjestää huolellisesti, jotta poistettaisiin ongelman aiheuttaja eikä pelkästään oireita.

Malmivaara peräänkuuluttaa tilaajan vastuuta työn suunnittelu- ja valvontavaiheessa.

– Suunnittelijalle on hyvä varata riittävästi aikaa parhaan ratkaisun löytämiseen ja toimeksiannossa tulisi painottaa toimivinta ratkaisua pitkällä aikavälillä. Lisäksi tilaajan tulee huolehtia työmaalle pätevä valvoja, joka vaatii mallisuoritteet kriittisistä työvaiheista, mittaa ja dokumentoi tarkasti kaikki kriittiset työvaiheet, eikä laske eteenpäin huonosti tehtyä työtä. Valvojalla puolestaan pitää olla itseluottamusta pysäyttää laatupoikkeaman johdosta isokin työmaa tarvittaessa.

Asiantunteva valvonta on moniriskisen rakennusprojektin riskien hallintaa. Kokenut valvoja tietää, milloin ja miten asioihin pitää puuttua. Hyvä valvoja valvoo aina tilaajan etua tavoitteenaan mahdollisimman hyvä lopputulos.

Kun urakoitsijan virheisiin ja laiminlyönteihin puututaan oikeaan aikaan, työn laatu paranee, eikä vakavia, vuosien päästä isoja vaurioita, terveyshaittoja ja kuluja aiheuttavia virheitä pääse syntymään.

– Luottamus on hyvä, mutta kontrolli parempi. Rakennustyömaa on vaikeusasteeltaan aivan eri luokkaa kuin vaikkapa autotehdas tai ikkunatehdas. Kyse on uniikkituotteesta ja työntekijät saattavat olla ensimmäistä kertaa tällä työmaalla juuri tällaista taloa rakentamassa. He saattavat nähdä toisensa ensimmäisen kerran vasta työmaalla ja puhuvat kaikki kenties eri kieltä. Lisäksi he  todennäköisesti myös työskentelevät eri yrityksissä, joissa jokaisessa on erilaiset toimintaohjeet ja arvot, Malmivaara sanoo. 

 

Lisätietoja:

Raksystems Insinööritoimisto Oy

Marko Malmivaara

Toimitusjohtaja

p. 030 670 5501 

marko.malmivaara@raksystems.fi

 

Raksystems Insinööritoimisto Oy

Raksystems on vuonna 1989 perustettu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys. Olemme Suomen suurin kuntotarkastusyhtiö. Olemme tehneet yli 60 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta sekä suunnitelleet ja rakennuttaneet satoja peruskorjaushankkeita. Tarjoamme asiakkaillemme palvelukokonaisuuksia, joiden avulla varmistamme kiinteistöomaisuuden arvon säilymisen ja terveellisen elinympäristön. Toimimme aktiivisesti alan kehitystehtävissä kiinteistöjen ja kansallisomaisuutemme edunvalvojina. 

 

www.raksystems.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs