Kvartsipölyn altistumista rakennustyömailla mitanneessa Työterveyslaitoksen hankkeessa selvisi, että monilla työmailla on tietoa siitä, miten syöpävaarallinen kvartsipöly voidaan saada hallintaan. Johtava asiantuntija Tapani Tuomi toteaa, että suunnitelmien toteuttamisessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Kaikki työt voidaan tehdä turvallisesti, mutta se vaatii suunnittelua, töiden rytmittämistä, pölyntorjuntakeinojen hyvää toteutusta ja tarvittaessa suojainten käyttöä. Sekä näiden asioiden valvontaa niin, että ohjeistuksia myös noudatetaan.
Kvartsialtistuminen ja sen hallinta -hankkeessa seurattiin 63 työmaata, joiden työvaiheet liittyivät kerrostalorakentamisen perustamis-, runko- ja sisätöihin, sisätöihin korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä infrarakentamiseen ja rakennusten purkuun. Hanke alkoi vuoden 2020 alussa ja loppuraportti on juuri valmistunut.
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tapani Tuomi pitää hyvänä sitä, että mittauksissa 60 prosentissa työvaiheista altistuminen jäi vähäiseksi, vaikka vaara altistumiselle oli tutkituissa tehtävissä ennakoitavissa. Kaikissa rakentamisen vaiheissa mitattiin kuitenkin liiallisia eli HTP-arvon (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) ylittäviä altistumisia sekä myös lakisääteisen raja-arvon ylityksiä. Nämä työt liittyivät esimerkiksi hiekkapuhallukseen, timanttiporaukseen, porausvaunulla poraukseen sekä piikkaukseen. Tavoitteena on pitää altistuminen alle ASA-ilmoituskynnyksen eli alle 10 prosentissa HTP-arvosta.
Ohjeiden jalkauttamisessa ongelmia
– Työmailla oli paljon hyvää. Suurimmat ongelmat liittyivät hengityksensuojainten käyttöön. Toisinaan niitä ei käytetty lainkaan tai ne otettiin pois liian nopeasti pölyävän työn jälkeen. Kun tilassa tehdään pölyäviä töitä ja yleisilma on epäpuhdasta, tulee samassa tilassa muidenkin työntekijöiden käyttää suojainta. Työt tulisi rytmittää niin, ettei vieressä tehdä muita töitä, kun toinen tekee esimerkiksi onteloporausta. Jos tehdään, tulee kaikkien tilassa samanaikaisesti oleskelevien käyttää suojaimia, riippumatta siitä, onko porassa kohdepoistoa vai ei, Tuomi sanoo.
Tuomi toteaakin, että tietoa pölyntorjunnan tärkeydestä kyllä oli, mutta työnohjauksen jalkauttamisessa on usein puutteita. Rakennuttajan turvallisuusasiakirjassa on laadittuna pölynaltistumiselle ohjeet, mutta käytännön toteutus työmaalla ei aina vastaa suunnitelmaa. Hankkeen mittauksissa kävi ilmi, että kaikki seurannassa olleet työt voidaan suorittaa turvallisesti, jos noudatetaan hankkeessa laadittuja ohjeita. Kääntäen oli myös niin, että kaikissa lähtökohtaisesti vain vähän altistavissa tehtävissä voitiin altistua merkittävästi, jos työn toteutuksessa ja esimerkiksi henkilösuojainten käytössä tehtiin vääränlaisia valintoja. Kvartsialtistuminen ja sen hallinta -hankkeen loppuraportissa onkin tarkat tehtäväkohtaiset yleisohjeet, jotka tulisi ottaa työmailla käyttöön. (Ohjeet löytyvät www.julkari.fi)
– On hyvä muistaa, että esimerkiksi porausvaunujen ja murskaimien lähettyvillä tehtävissä töissä altistutaan myös kvartsipölylle. Tässäkin auttaa töiden rytmittäminen ja hankkeessa laadittujen ohjeiden toteuttaminen. Ulkotöissä veden käyttö pölynhallintaan oli keskeisen tärkeää. Myös sisätöihin löytyy ratkaisuja, kuten työkalukohtaiset poistot, pölynlähteen lähelle sijoitetut ilmanpuhdistimet ja tarvittaessa tilojen osastointi ja alipaineistus sekä vaihtoehtoisten työmenetelmien ja materiaalien käyttö. Hyvin usein sisätöissä tämän jälkeenkin hengityksensuojainten käyttö on tarpeen vähintäänkin pölyävissä työvaiheessa. Huomasimme myös sen, että joissakin tapauksissa pöly oli tarkoitus sitoa vedellä, mutta vettä käytettiin liian vähän. Tämä johtui usein kustannuksista, koska sopimuksissa oli määritelty niin, että toteuttaja maksaa veden käytön, Tuomi selittää.
Hänen mielestään työmailla tehtiin myös turhia virheitä, kun esimerkiksi alipaineistuksen rajaus oli puutteellista, poistoputki oli rikki ja alipaineistajien tai konekohtaisten poistojen suodattimet olivat tukossa. Terveydelle vaarallinen pöly ei saa levitä. Tuomen mukaan valvonnan avulla voitaisiin saada kitkettyä näitä huolimattomuuksia pois. Tämä vaatii työnjohdolta tarkkaavaisuutta.
Työturvallisuus lisää tuottavuutta
Työterveyslaitos käynnisti hankkeen vuonna 2021 yhteistyökumppanien kanssa, koska rakennusalalla on maassamme tehty vain vähän altistumismittauksia ja näin tietoa eri työtehtävissä altistumisesta ei ole riittävästi. Kvartsialtistuminen ja sen hallinta -hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT.
Kvartsipölyn ja muiden rakentamisesta aiheutuvien pölyjen altistumisriskien arviointi ja hallinta ovat osa rakentamisen turvallisuusjohtamista. Vuoden 2020 alussa kvartsipölyn altistumisen määrälle tuli sitova raja-arvo eli 0,1 mg/m3 kahdeksan tunnin aikana. Kvartsin HTP-arvo on pienempi eli 0,05 mg /m3. Raja-arvot tulee ottaa huomioon jo rakennus- ja purkuhankkeiden ennakkosuunnittelussa.
Tuomi muistuttaa, että työturvallisuus on yksi tuottavuuden tärkeimmistä tekijöistä, ja rakennuspölyn torjunta parantaa tuottavuutta, kun suunnitelulla ja hyvin toteutetulla pölyntorjunnalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja muita välillisiä kustannuksia. Tämä myös vahvistaa työntekijöiden sitoutumista.
Toimintojen jalkauttamisessa isoja eroja
Rakennuskonevuokraamo Cramo Finlandin palveluiden tuotepäällikkö ja olosuhdehallinnan asiantuntija Mika Aalto on huomannut saman rakennuspölyihin liittyvän ilmiön rakennustyömailla. Tietoisuus syöpävaarallisen kvartsipölyn haltuunotosta on työmailla lisääntynyt harppauksin, mutta toteutuksessa on puutteita. Tunnettuus ei ole esimerkiksi Kuivaketju 10 -toimintamallin tasolla.
– Olosuhdehallinnan ja varsinkin pölynhallinnan käytännöt vaihtelevat paljon. Isommissa yrityksissä nämä ovat osa rakentamisen laatukriteereitä, mutta valitettavan monella työmaalla mennään myös ihan alimmalla mahdollisella tasolla. Välillä törmäämme ihan laiminlyönteihinkin. Hyvän suunnittelun lisäksi tarvitaan valvontaa, joka ulottuu läpi koko ketjun aliurakoitsijoihin ja työntekijöihin asti, Aalto toteaa.
Osassa työmaista on suunnitellusti toteutettu kohdepoisto esimerkiksi alipaineistajien avulla. Aalto kertoo, että näillä työmailla pitoisuuksia myös mitataan. Hyvä esimerkki onnistuneesta rakennusaikaisesta pölyntorjunnasta on Länsi-Puijon koulun laajennustyömaa Kuopiossa. Kohteessa suunnittelu, toteutus ja valvonta tehtiin yhteistyössä toimijoiden kesken, ja olosuhteita seurattiin reaaliaikaisella mittauksella, jonka tulokset myös dokumentoitiin.
– Työvaihe- ja työvälinekohtainen kohdepoisto on tärkeää, jotta pöly ei pääse leviämään. Myös yleisilman puhtauden osoittamiseen tarvitaan mittausta, jotta pölymääriä voidaan seurata ja tarvittaessa reagoida poikkeamiin, Aalto sanoo.
Pölyntorjunta tarkemmin tarjouspyyntöihin mukaan
Cramolla toivotaan, että olosuhdehallinta kaikkine osa-alueineen olisi mukana nykyistä tarkemmin jo tilausvaiheessa. Kun tilaajat edellyttävät projektien toteutuksessa riittävän laajaa olosuhdehallintaa ja pölynpoistoa, täytyy myös toteutuksen olla sen mukaista.
– Työmaan olosuhteet eli pöly, kosteus ja nyt talvikaudella erityisesti lämmitys vaikuttavat kaikki työturvallisuuden kokonaisuuteen. Olemmekin asiakkaidemme kanssa kehittäneet palvelupakettiemme kustannuksia niin, että hinta koostuu työvaihekohtaisesti, jollon saadaan selville projektin kokonaiskustannus tuotteiden ja palveluiden osalta. Näin asiakkaiden on helpompi tarjouksia laskiessa miettiä töiden rytmitystä myös muun muassa olosuhdehallintaan liittyen. Tämä auttaa aikataulutuksessa ja kustannuslaskennassa, Aalto kertoo.
Pölynmittaukseen kehitetään uusia tapoja ja tulosten seurannan ohjelmistoja. Cramo on mukana rakennusalan toimijoista koostuvassa tutkimus- ja kehitystoimintaa työstävässä pölytyöryhmässä.
– Tavoitteenamme on löytää korrelaatio Cramon käyttämän eGaten IoT-olosuhdevalvonta- ja data-analytiikkapalvelun tuottaman partikkelidatan ja työhygienisten mittausten välille. Tarkoituksena on tulosten pohjalta lisätä eGate-järjestelmään PM4-arvoja mittaava ominaisuus, jonka avulla voi selvittää kvartsipölyn määrän. Tämä mahdollistaa pölynhallintaan liittyvien prosessien toimivuuden mittaamisen, seurannan ja ohjaamisen etänä, mikä tehostaa ja parantaa prosesseja merkittävästi, Aalto kertoo.
Lisätietoja:
Mika Aalto, tuotepäällikkö Cramo Finland Oy, 040 502 3877, [email protected]
Satu Soitula, markkinointipäällikkö Cramo Finland Oy, 040 708 1561, [email protected]
Cramo Finland Oy on osa Boels-Cramo-konsernia. Olemme alamme johtavia tekijöitä Euroopassa. Boels-Cramolla on toimintaa 17 maassa ja 750 toimipisteessä, joista 200 sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomessa toimimme noin 450 henkilön voimin yli 50 toimipisteessä kautta maan. Cramo Finlandin
liikevaihto on 97 milj. euroa (2021). Palvelemme Suomessa noin 17 000 asiakasta. Asiakaskuntaamme kuuluu yrityksiä rakennusteollisuuden ja muun teollisuuden, kaupan sekä julkisen sektorin alalta. Olemme jakamistalouden edelläkävijöitä. Tutustu meihin osoitteessa www.cramo.fi.
pölynhallinta_Kuva_ cramo_tiedote_141222022.jpg
Koko: 3,52 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5000x3333pölynhallinta_Kuva_ cramo_tiedote_141222022.jpg
Koko: 3,52 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5000x3333© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1