Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Rakentaminen » Hallitusohjelma tarttuu toivotulla tavalla talousrikollisuuden torjuntaan

Rakennusteollisuus RT

Hallitusohjelma tarttuu toivotulla tavalla talousrikollisuuden torjuntaan

Tiedote.
Julkaistu: 21.06.2011 klo 17:11
Julkaisija: Rakennusteollisuus RT

TIEDOTE 21.6.2011

Rakennusteollisuus RT hallitusohjelmasta:
Hallitusohjelma tarttuu toivotulla tavalla talousrikollisuuden torjuntaan

Rakennusala saa hallitusohjelmasta vahvan tuen harmaan talouden torjunnan tehostamiseen. Myös rakentamisen sääntelyyn on luvassa järkeistämistä. Veroratkaisut ja infrarakentamisen tiukat rahoitusraamit puolestaan enteilevät asumisen kustannusten kasvua ja väylien kunnon heikkenemistä.

Harmaan talouden torjunta on aiheellisesti nostettu yhdeksi uuden hallituksen kärkihankkeista. Hallitusohjelmaan on sisällytetty useita rakennusalan kannalta tärkeitä toimenpiteitä, kuten tilaajavastuulain uudistaminen, liiketoimintakiellon tehostaminen, viranomaisten välisen tiedonvaihdon helpottaminen ja viranomaisresurssien lisääminen.

”Keinovalikoima harmaan talouden torjunnassa on kiitettävän monipuolinen. Tosin täytyy varoa, etteivät hyvät pyrkimykset tukahdu liian laajoihin selvityksiin ja raskaisiin menettelyihin. Olennaisinta on keskittyä ensisijaisesti niihin toimiin, joilla saadaan käytännössä nopeita ja suuria vaikutuksia aikaiseksi”, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti painottaa.

Esimerkiksi rakennusalalla veronumeron käyttöönotto sekä työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus Verohallinnolle ovat tervetulleita muutoksia. Pipatin mukaan järjestelmä tulee kuitenkin luoda sellaiseksi, että se on mahdollista toteuttaa niin isoissa kuin pienissäkin yrityksissä. ”Ketään ei saa tappaa turhalla byrokratialla, vaan nyt on kyettävä luomaan aidosti toimivia käytäntöjä.”

 Normeihin ja viranomaisohjaukseen selkeytystä

 Rakennusteollisuus on peräänkuuluttanut kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamista muun muassa tehostamalla kaavoitusta ja keventämällä rakentamismääräyksiä soveltuvin osin. Tarmo Pipatti on tyytyväinen siihen, että nämä on kirjattu hallitusohjelmaan.

Energiatehokkuuden parantaminen puolestaan nostaa väistämättä rakentamisen kustannuksia. Kustannusvaikutusten minimoimiseksi on Pipatin mielestä hyvä, että hallitus pyrkii saattamaan määräykset voimaan suurempina kokonaisuuksina. Lisäksi korjausrakentamiselle säädettävissä energiatehokkuusvaatimuksissa on hallituksen esityksen mukaan otettava huomioon kustannustehokkuus.

 Hallitus haluaa edistää puurakentamista ja suosia ympäristövaikutuksiltaan edullisimpia vaihtoehtoja julkisissa hankinnoissa. Pipatti muistuttaa, että esimerkiksi puu- ja betonirakenteisen kerrostalon hiilijalanjäljet eivät elinkaaritarkastelussa poikkea merkittävästi toisistaan. Rakennetun ympäristön energiatehokkuutta edistetään parhaiten, kun eri rakennusmateriaaleja kohdellaan tasapuolisesti ja kuhunkin käyttökohteeseen valikoituu markkinoiden ohjaamana paras vaihtoehto.

 Rakennusvalvonnan uudistaminen ja rakentamismääräysten tulkintojen yhtenäistäminen saavat Rakennusteollisuudelta kiitosta. Kiviaineshuollolle hallitusohjelma lupaa ohjauksen yhdenmukaistamista ja ympäristölupakäytäntöjen päällekkäisyyksien purkamista.

 Veropolitiikka nostaa kustannuksia

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden pienentäminen, kotitalousvähennyksen supistaminen ja kiinteistöveron nosto korottavat asumisen kustannuksia. Rakennusteollisuuden mukaan asumiseen kohdistuva verotaakka on jo entuudestaan suuri.

 Hallitus aikoo selvittää maa-ainesveron käyttöönoton mahdollisuuksia. ”Tämä on kansainvälisten kokemustenkin valossa kuolleena syntynyt ajatus. Kiviaines on Suomen eniten käytetty rakennusmateriaali, josta lähes kaksi kolmasosaa menee julkiseen rakentamiseen. Kiviaineksen verottaminen siirtäisi veronmaksajien rahaa vain kukkarosta toiseen ilman että sillä saataisiin aikaan merkittäviä hyötyjä esimerkiksi ympäristön kannalta”, Pipatti toteaa.

 Liikennepolttoaineiden veron korotus näkyy vastaavasti infrarakentamisen hinnoissa. Näin ollen infrarakentamiseen varatuilla määrärahoilla saadaan entistä vähemmän aikaiseksi. Hallitus päätyi pitämään perusväylänpidon määrärahat nykytasolla, mutta todellisuudessa inflaatio syö rahoitusta jatkuvasti, koska väylänpidon rahoja ei vieläkään sidottu indeksiin. Rakennusteollisuuden Pipatti pitää valitettavana, että väylien kunto päästetään siten edelleen heikkenemään.

Lisätietoja:

Rakennusteollisuus RT ry, toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5121

Rakennusteollisuuden poiminnat -kalvosarja ja enemmän tietoa löytyy osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/vaikuttaminen

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs