Suomessa noin 10 % sementtiteollisuuden päästöistä sitoutuu rakennuskantaamme vuosittain, ja tällä hetkellä Suomen olemassa olevaan betonirakennuskantaan on sitoutunut pysyvästi 5,2 megatonnia hiilidioksidia. Tuore tutkimus haastaa käsityksen betonista ”ilmastopahiksena” ja tuo uutta näkökulmaa keskusteluun rakentamisen ympäristövaikutuksista.
Betonirakennukset sitovat merkittäviä määriä hiilidioksidia, selviää rakennusalan markkinoiden tutkimusyritys Forecon Oy:n tuoreesta koko Suomen betonirakenteet kattaneesta analyysista, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kansainvälisestikin katsottuna vakuuttava selvitys on osa Betoniteollisuus ry:n toteuttamaa CO₂NCRETE SOLUTION –projektia, jossa selvitetään Suomen betonirakennuskannan merkitystä hiilinieluna.
”Betonin varastoimasta hiilidioksidista Suomessa on ollut tähän saakka saatavilla varsin vähän tietoa ja aihe on paitsi suurelle yleisölle ja päättäjille, myös alan ammattilaisille pitkälti tuntematon. Forecon Oy:n selvitys osoittaa, kuinka suuren mittaluokan asiasta todellisuudessa on kysymys”, kertoo CO₂NCRETE SOLUTION -hankkeen projektipäällikkö Tommi Kekkonen.
Hiilen sitoutumisen aiheuttavaa ilmiötä kutsutaan betonin karbonatisoitumiseksi. Siinä sementin valmistuksen yhteydessä kalkkikivestä vapautunutta hiilidioksidia sitoutuu ilmasta takaisin betonipintoihin. Ilmiö on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta sitä ei ole osattu ottaa huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä.
Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ilmiö voi olla todella merkittävä, koska koko olemassa oleva betonirakennekanta sitoo jatkuvasti hiilidioksidia siltä osin kun se on kosketuksissa ilmaan.
”Betonin sitoma hiilidioksidi saadaan laskettua karbonatisoituneen betonin tilavuudesta. Tätä varten on tutkittu Suomen betonikantaa ja jäsennelty se iän sekä altistusolosuhteiden mukaisiin tilavuuksiin ja pinta-aloihin”, Kekkonen kertoo tutkimuksen toteutuksesta.
Forecon Oy:n laskelmien mukaan Suomen nykyiseen betonirakennuskantaan on sitoutunut kokonaiset 5,2 megatonnia hiilidioksidia. Vuodessa sementtiteollisuuden päästöistä sitoutuu rakennuskantaan kaikkiaan noin 10 prosenttia. Tässä laskennassa ei ole vielä huomioitu kierrätysbetonin osuutta, joka osaltaan vaikuttanee lukemaan selvästi.
”Betonia on rakennuskannassa todella paljon ja mikä merkittävintä, se toimii jatkuvana hiilinieluna. Betoni myös varastoi sitomansa hiilidioksidin pysyvästi, eli se ei vapaudu rakennuksen purunkaan jälkeen”, Kekkonen kertoo ja toteaa, että hiilinielu- ja hiilivarasto-termejä käytetään valitettavan usein virheellisesti, mikä synnyttää vääriä käsityksiä.
Betonirakennuksen tultua elinkaarensa päähän betoni murskataan uutta käyttöä varten. Murskauksen seurauksena betonin karbonatisoitumiselle altis pinta-ala kasvaa, minkä vuoksi hiilidioksidin sitoutuminen betoniin jatkuu nopeutuen merkittävästi.
CO₂NCRETE SOLUTION -projektin edetessä odotettavissa on tarkempaa tietoa siitä, kuinka paljon hiilidioksidia voi sitoutua betonin kierrätyksen avulla ja millaisilla kierrätystavoilla voidaan maksimoida betoniin sitoutuvan hiilidioksidin määrä.
Lisätietoja:
Tommi Kekkonen
puh. 050 350 8820
Projektin nettisivut: www.concretesolution.fi
CO₂NCRETE SOLUTION on EU:n Life-ohjelmaan kuuluvan laajan Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE)–hankkeen osaprojekti. CANEMURE-hankkeella pyritään edistämään ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia Suomessa.
Betoniteollisuus ry vastaa Rakennustuoteteollisuus RTT:n betonijaoston toiminnasta. Sen tehtävänä on edistää betoniteollisuuden teknisiä ja taloudellisia toimintaedellytyksiä Suomessa. Betoniteollisuus ry:n jäsenkunnan muodostavat 47 betonituotteita valmistavaa yritystä (konserneittain) sekä 27 betonialalla toimivaa kannatusjäsentä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1 miljardi euroa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1