Hämeen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimuskasvihuoneella Lepaalla suoritettiin kasvualustatutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, mitkä orgaanisesti ja kemiallisesti lannoitetuista turvekasvualustoista soveltuvat parhaiten ruukkuvihannesviljelyyn. Koekasvualustoja oli yhteensä 12, joista yhdeksässä oli orgaaninen lannoitus ja kolmessa kemiallinen.
Tutkimuksen teki puutarhatalouden koulutusohjelman opiskelija Elisa Santanen opinnäytetyönään. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Kekkilä Oy.
Koe suoritettiin jääsalaatilla, basilikalla ja persiljalla, ja itävyysongelmien vuoksi koe toistettiin basilikan ja persiljan osalta. Kokeiden aikana ei annettu lisälannoitusta, vaan kasvuston mittausten ja silmämääräisten arviointien avulla tarkasteltiin, miten kasvualustojen lannoitemäärät riittivät kasvin tarpeisiin. Kasvustosta mitattiin lehtivihreän määrä, korkeus, halkaisija sekä tuore- ja kuivapaino. Silmämääräisesti arvioitiin taimien yleiskuntoa, kuten väriä ja rakennetta, sekä juuriston peittävyyttä ja kuntoa.
Kasvutulokset vaihtelevia viljelyolosuhteista ja viljeltävästä kasvista riippuen
Tulokset kokeiden välillä olivat osittain hyvin erilaiset. Ensimmäinen koe suoritettiin talvella ja toinen keväällä, joten vuodenajasta johtuen valo-olosuhteet olivat erilaiset. Myös kastelun määrä oli kokeiden välillä erilainen. Talvella suoritetussa kokeessa jääsalaatille ja basilikalle soveltuivat parhaiten kemiallisesti lannoitetut alustat. Kevään aikana tehdyssä kokeessa kemiallisesti lannoitetuilla alustoilla sadon määrä ja laatu olivat kuitenkin hyvin heikkoja, taimet jäivät pieniksi ja vaaleiksi. Kasvit tarvitsevat ravinteita enemmän kevät- kuin talviviljelyssä. Mahdollisesti kevään valo-olosuhteista johtuen kemialliset lannoitteet eivät riittäneet kasvien tarpeisiin.
Persiljalle soveltui parhaiten orgaanisesti lannoitettu alusta molemmissa kokeissa. Myös basilikan parhaat kasvutulokset saatiin orgaanisesti lannoitetulla alustalla keväällä tehdyssä kokeessa, mutta ensimmäisessä kokeessa orgaanisesti lannoitetuilla alustoilla sekä basilikan että jääsalaatin taimet olivat kooltaan ja kunnoltaan melko heikkoja. Orgaaninen lannoite ei jostain syystä toiminut toivotulla tavalla. Syynä saattoi olla turpeen kuivuminen ennen kokeen aloittamista. Turpeen kuivuminen voi johtaa hydrofobisoitumiseen, jolloin turve muuttuu vettä hylkiväksi ja uudelleen kostuminen vaikeutuu. Ilmiö oli havaittavissa ensimmäisessä kokeessa, sillä alustojen kostuminen tuotti ongelmia koko kokeen ajan. Orgaanisen lannoituksen hajoamisen edellytyksenä on tehokas mikrobitoiminta, johon vaikuttavat kasvualustan kosteuden lisäksi myös alustan rakenne, ilmavuus, pH, lämpötila ja nitraattipitoisuus. Orgaanisten kasvualustojen ammattiviljelykäyttöä ajatellen olisikin tärkeää selvittää, mitkä olisivat optimaaliset olosuhteet orgaanisten lannoitteiden hajoamisen kannalta.
Lisätiedot
Elisa Santanen, sp. [email protected]
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1