LitM Matilda Sorkkilan psykologian laitoksen väitöskirjassa tutkitaan urheilulukiolaisten koulu- ja urheilu-uupumusoireiden eli uupumisasteisen väsymyksen, kyynistymisen ja riittämättömyyden tunteiden kehitystä ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan oireilun taustalla vaikuttavia tekijöitä.
Tulokset osoittivat, että osa nuorista koki uupumusoireita jo lukion alussa ja oireet lisääntyivät kouluvuoden aikana. Yllättävää löydöksissä oli, että alkuun kouluun liittyvä uupumusasteinen väsymys siirtyi myös urheilun osa-alueelle.
– Vaikuttaa siltä, että nuoret uupuvat ensisijaisesti opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvien paineiden alla, ja tämä leviää vuoden aikana myös urheilun osa-alueelle. Käytännön kannalta tämä on merkittävä löydös. Mikäli oikeaa uupumisen lähdettä ei löydetä, vaan hoidetaan ensisijaisesti esimerkiksi urheilu-uupumusta, vaikka kyse on alun perin uupumuksesta koulussa, voi hoito olla tuloksetonta ja uupumisoireet voivat pitkittyessään kehittyä esimerkiksi masennukseksi, Sorkkila pohtii.
Urheilijoiden ja heidän vanhempiensa korkeat odotukset yhdellä alueella, esimerkiksi urheilussa, suojasivat uupumiselta kyseisellä alueella, mutta olivat yhteydessä korkeampaan uupumisriskiin toisella osa-alueella, esimerkiksi koulutyössä.
– Vanhempien korkeat nuoren osaamiseen liittyvät odotukset koetaan mahdollisesti kannustavana ja ne auttavat ehkäisemään uupumisoireita. Jos odotuksia on vain yhdellä osa-alueella, nuori voi kokea jäävänsä vaille tukea tällä osa-alueella, ja uupuu, Sorkkila pohtii. Vanhempien olisikin hyvä tietoisesti kannustaa kaksoisuraa suorittavia nuoria sekä urheiluun että koulutyöhön.
Myös riittävä palautuminen tärkeää
Tutkimuksessa ilmeni, että nuorten henkilökohtaiseen kehitykseen ja taidonhallintaan liittyvät oppimistavoitteet koulussa ja urheilussa suojasivat heitä kyynistymiseltä ja riittämättömyyden tunteilta samalla osa-alueella, kun taas muiden voittamiseen liittyvät suoritustavoitteet olivat yhteydessä kyynistymiseen koulussa. Urheilulukiolaisten jaksamista saattaisikin tukea, jos opettajat ja valmentajat kannustaisivat oppilaita kohti yksilöllistä kehitystä ja painottaisivat vähemmän kilpailua.
– Vertailu itseen muiden sijaan ja halu kehittyä ja oppia saattavat suojata uupumiselta myös haastavissa tilanteissa, Sorkkila arvioi. Huolestuttavaa nuorten omissa kertomuksissa oli koulunkäyntiin liittyvän väsymyksen lisäksi nuorten kokema vähäinen sosiaalinen aika koulun ja urheilun ulkopuolella ja riittämätön aika palautumiselle.
– Urheilulukiolaiset tarvitsisivat myös vapaata aikaa kavereidensa kanssa, niin kuin muutkin nuoret. Kysymyksen ei mielestäni tulisi olla, miten urheilulukiolaiset voivat hoitaa kaiken, vaan tarvitseeko heidän hoitaa kaikkea, Sorkkila pohtii.
Urheilulukioissa olisi hyvä kiinnittää huomiota nuorten sosiaaliseen tukeen sekä riittävään vapaa-aikaan ja lepoon. Voitaisiin myös miettiä, olisiko urheilulukiolaisten kouluvaatimuksia mahdollista vähentää tai pakollisia kursseja korvata esimerkiksi ajan- ja stressinhallintakeinojen opettelulla.
Väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa käytettiin samaa kuudesta suomalaisesta urheilulukiosta kerättyä urheilulukiolaisten aineistoa, koostuen 391 urheilulukiolaisesta sekä 448 vanhemmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita erilaisia tutkimusotteita ja menetelmiä tutkitusta ilmiöstä mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi. Väitös on osa laajempaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Voitto pitkällä aikavälillä (engl. Winning in the long run) -tutkimushanketta.
LitMMatilda Sorkkilan väitöskirja ”Development of sport and school burnout among Finnish student-athletes across the first year of upper secondary school: Different methodological perspectives” tarkastetaan keskiviikkona 13.6. klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Henrik Gustafsson (Karlstad University, Ruotsi) ja kustoksena professori Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Matilda Sorkkila, puh: +358408054709, [email protected]
tiedottaja Anitta Kananen [email protected], puh. +358 40 805 4142
Matilda Sorkkila on suorittanut kandidaatin tutkintonsa psykologiassa Macquarie University’ssa Sydneyssä Australiassa ja maisterin tutkintonsa liikuntapsykologiassa Jyväskylän yliopiston kansainvälisessä SEPPRO-ohjelmassa. Sorkkila on toiminut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella syksystä 2015 alkaen.
Julkaisun tiedot
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 617, 54 s., Jyväskylä 2018, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-7449-7. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected],e-julkaisuna http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7450-3.
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1