Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Politiikka » Yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistuksia vauhditettava laatua ja vaikuttavuutta korostaen

Teknologiateollisuus ry

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistuksia vauhditettava laatua ja vaikuttavuutta korostaen

Tiedote.
Julkaistu: 23.03.2015 klo 18:20
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Opetus- ja kulttuuriministeriön Technopolis Groupilta tilaama korkeakoulujärjestelmää koskeva selvitys julkistettiin tänään. Korkeakouluyksiköiden olemassaolon oikeuden on kummuttava toi-minnan laadusta ja vaikuttavuudesta ei eri toimintamuotojen runsaudesta.

Raportin parasta antia ovat kansainvälisen paneelin katsaus suomalaiseen korkeakoulujärjestelmän tilaan ja tulevaisuusnäkymiin sekä katsaukset verrokkimaihin – Tanskaan, Irlantiin, Alankomaihin ja Sveitsiin. Kansainvälinen paneeli on omassa katsauksessaan tarkastellut useita myös elinkeinoelämän mielestä keskeisiä korkeakoulujärjestelmää koskevia kysymyksiä ja kehittämisvaihtoehtoja.

Raportin yhteenvedon toimenpidesuositukset eivät kaikilta osin heijasta kansainvälisen paneelin havainto-ja. Toimenpidesuosituksista peräti neljä kahdeksasta koskee ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön lisäämistä ja yhtäläisiä tutkimusrahoitusmahdollisuuksia.

- Yhteistyön sujuvoittaminen on tärkeää, mutta yhteenvedon toimenpidesuositukset eivät ohjaa riittävästi valintojen tekemiseen, erikoistumiseen ja profiloitumiseen, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen arvioi.

Voimavaroja koottava ja kohdistettava laatua ja vaikuttavuutta korostaen

Selvitysraportissa todetaan, että rakenteellista kehittämistä tarvitaan niin korkeakoulujen sisällä kuin jär-jestelmätasolla. Kansainvälinen paneeli korostaa, että korkeakouluyksiköiden olemassaolon oikeuden tulisi kummuta toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta ei eri toimintamuotojen runsaudesta. Suomessa on nykyisin 15 yliopistoa, 24 ammattikorkeakoulua, kuusi yliopistokeskusta ja 13 valtion tutkimuslaitosta. Pelkästään yliopistoissa on yli 270 yksikköä.

- Juustohöylä ei ole ratkaisu, kun tavoitellaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Näissä talouden näkymissä on epärealistista odottaa, että julkiset resurssit olisivat lähivuosina kasvussa. Hyvää tulosta tekeville yksiköille on löydettävä resursseja myös järjestelmän sisältä, Turunen korostaa.

Lisää monimuotoisuutta ja erikoistumista

Kansainvälinen paneeli toteaa, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat profiloitumisessa vasta alussa ja että profiloituminen voi tapahtua monella eri tavalla. Paneeli myös muistuttaa, että toimintojen karsimi-nen ei vielä sinällään merkitse sitä, että korkeakoululla olisi tunnistettava ja kansainvälisesti houkutteleva profiili.

- Ajatukseen monimuotoisesta korkeakoulujärjestelmästä ja älykkäästä erikoistumisesta ("smart speciali-zation") on helppo yhtyä. Onkin ristiriitaista, että yhteenvetoraportin toimenpidesuositukissa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille ehdotetaan yhdenmukaisia laatukriteereitä. Monimuotoisuuden tulisi näkyä myös laatuarvioinneissa ja rahoituksen kriteereissä. Erityisesti olisi panostettava vaikuttavuuden mittaamiseen, Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi toteaa.

Korkeakouluja tulee rohkaista ja ohjata hakemaan lisäarvoa tuovia toimintamalleja ja rakenteellisia rat-kaisuja sekä verkottumaan aktiivisesti paitsi keskenään myös elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Aalto-yliopiston monialaiset yhteistyöalustat, Tampere 3 -hanke sekä Metropolia - ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyö ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisista avauksista.

Työelämä edellyttää elinikäistä oppimista ja toimivaa ammatillista väylää

Kansainvälinen paneeli hämmästelee sitä, että selvitysprosessin keskusteluissa elinikäinen oppiminen ja työelämässä olevien henkilöiden osaamistarpeet ja kouluttautuminen eivät nousseet spontaanisti esille.

Ammattikorkeakouluopiskelijoista keskimäärin kolmasosa on suorittanut aiemmin ammatillisen tutkinnon. Teknologiayritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta on oleellista, että väylä ammatillisesta koulutukses-ta korkeakouluihin, mahdollisesti työelämän kautta, toimii jatkossakin moitteettomasti. Korkeakoulujen kansalliset ja omat rahoitusmallit eivät huomioi riittävästi sitä, että tarve työelämän ja koulutuksen vuorot-telulle kasvaa jatkossa edelleen.

Kansainvälisty tai kuole

- Näin ytimekkäästi kiteytti SYL:n edustaja kommenttipuheenvuorossaan korkeakoulujen kansainvälis-tymisen tarpeen. SYL ehdottaa muun muassa, että kaikkiin perus- ja jatkotutkintoihin sisällytettäisiin osio ulkomailla suoritettavia opintoja. Olemme täysin samoilla linjoilla opiskelijoiden kanssa. Teknolo-giateollisuuden yritykset ja osaajat työskentelevät globaaleissa arvoverkoissa. Meidän on tehtävä vie-lä paljon töitä korkeakoulujemme ja myös muiden koulutuksen sektoreiden kansainvälistymisen eteen, Karikorpi korostaa.

  

Lisätietoja

Towards a future proof system for higher education and research in Finland

Teknologiateollisuus ry
Jorma Turunen, 0500 445444
Johtaja Mervi Karikorpi, 040 7419801 
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

 

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan lähes 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs