Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko esittää Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision (3/2011) haastattelussa huolensa Suomen pärjäämisestä.
Alanko katsoo, että terveeseen tilanteeseen verrattuna Suomen viennistä puuttuu vuositasolla yli 20 miljardia euroa. Sen johdosta kansantalouden kustannusrakenne on nyt vino ja julkisen talouden alijäämä suuri.
Alangon mukaan julkisen sektorin kustannusten jäädytys olisi välttämätöntä. Yksityiselle sektorille tarvittaisiin lisää työpaikkoja kantamaan rasitusta. Kaikki mahdolliset keinot olisi käytettävä, jotta saataisiin aikaa kasvua ja investointeja Suomeen.
Suomen kilpailuasemaa on syönyt viime vuosina erityisesti kotimaisella ja julkisella sektorilla tapahtunut nopea kustannuskehitys. Vastaava ei Alangon mukaan saa toistua. Kestävä tasapaino edellyttää vientisektorin käyttämistä palkankorotuksissa mittarina työmarkkinakentän muille lohkoille. Asia päätettiin hänen mukaansa oikeastaan jo silloin, kun Suomi liittyi euroalueeseen.
”Silloin hyväksyttiin kansakuntana avoimen talouden toimintamalli. Siihen liittyy väistämättä se, että kustannuskehitys täytyy hakea kansainvälisen kilpailukyvyn kautta”, Alanko sanoo Vision haastattelussa.
Hän huomauttaa, että eteläisissä euroalueen maista on karusti nähtävissä, millaiseen ahdinkoon vääränlainen kustannuskehitys voi maan ajaa.
Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtajan Juhana Vartiaisen mukaan Ruotsissa kerätään nyt sitä satoa, jonka kylvö alkoi 1990-luvun lamassa. Silloin Göran Perssonin johdolla tehtiin suuri budjettisaneeraus. Maan eduskunta hyväksyi talouden ylijäämätavoitteen ja nykyinen porvarihallitus on vahvistanut samaa politiikkaa. Se näkyy julkistalouden rakenteellisena ylijäämänä.
Toisena merkittävänä seikkana Vartiainen nostaa Vision haastattelussa esiin ennen vuosituhannen vaihdetta tehdyt muutokset vanhaan keskitettyyn palkanmuodostukseen. Teollisuuden työmarkkinajärjestöt päättivät parantaa yhteistyötään ja ryhtyivät sopimaan palkoista koko kansantalouden kannalta suotuisalla tavalla. Muut sopimusalat hyväksyivät, että vientiteollisuus määrää palkankorotusten tahdin. Se on tuonut talouteen vakautta ja pitänyt yllä työllisyyden kasvua. Rahataloudellista vakautta luo puolestaan itsenäisen keskuspankin ja inflaatiotavoitteen järjestelmä.
Lisätietoja: Visio verkossa, www.teknologiateollisuus.fi/fi/visio/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1