Koulutusvalintoja koskevan tilastotiedon perusteella toisen ja korkea-asteen koulutusvalinnat ovat edelleen varsin vinoutuneita suhteessa hakijoiden sosioekonomiseen taustaan ja sukupuoleen. Tänään julkaistussa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkimuksessa Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen paikannettiin toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen hakijoiden taustan (kuten sukupuolen, äidinkielen ja sosioekonomisen taustan) sekä koulutusvalintojen välisiä assosiatiivisia yhteyksiä tilastojen ja haastattelujen valossa. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan esimerkiksi siihen, millä aloilla sukupuolittuneisuus on yhteydessä sosioekonomiseen taustaan, ja millä taas taustasta riippumatonta? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus julkaistiin yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kanssa Helsingissä järjestetyssä julkaisutilaisuudessa.
Tutkimuksen tilastotarkastelussa havaittiin, että vanhempien sosioekonominen tausta ja hakijan sukupuoli ennustavat kaikkein voimakkaimmin päätymistä opiskelemaan teknillistä alaa siten, että hakijan sosioekonomisen taustan vaikutus on vaikutussuunnaltaan käänteinen korkeakoulusektorin suhteen (ks. liite). Naisten osallistumisasteen ero tekniikan alan yliopistokoulutukseen kapeni korkeamman sosioekonomisen taustan luokissa. Vastaavasti vähiten vinoutunut opiskelijajoukko vanhempien sosioekonomisen taustan ja aloittaneiden sukupuolijakauman suhteen on liiketalouden ala ammattikorkeakouluissa sekä terveystieteet yliopistoissa.
Korkeakoulutuksen perässä muuttamisen herkkyys on yhteydessä opiskelijan sosioekonomiseen taustaan ja sukupuoleen siten, että korkeasta taustasta ponnistavat naiset muuttavat koulutuksen perässä huomattavasti saman taustan omaavia miehiä useammin. Naisvaltaisten elitististen alojen perässä muutetaan herkemmin kuin miesvaltaisten. Tutkimuksessa selviää myös, että siirryttäessä naisvaltaisissa aloissa “kansanomaisemmista” aloista “eliitin” suosimiin aloihin, koulutuksen perässä muuttaneiden osuus kasvaa voimakkaasti. Miesvaltaisten ja korkean sosioekonomisen taustan keskuudessa suosittujen alojen perässä muutetaan vastaavasti vähemmän, koska erityisesti tekniikan alan yliopistokoulutusta on tarjolla tasaisemmin ympäri maata. Miesten keskuudessa sosioekonomisella taustalla on myös vaikutusta toiselle paikkakunnalle opiskelemaan hakeutumiseen yleensä, mutta vaikutus on naisia heikompi.
Tutkimuksen haastatteluaineiston sekä rinnalla käytetyn opiskeljiabarometri-aineiston tulokset antavat vahvoja viitteitä siihen, että erityisesti halutuille koulutusaloille pääsemisessä on usein vaikuttanut opiskelijan kotitaustan kulttuuripääoma sekä muiden koulutusvalintaa tukevien tiedollisten resurssien runsaus: Korkeammasta sosioekonomisesta taustasta ponnistavat opiskelijat kertovat haastatteluissa saaneensa usein tukea erilaisiin harrastuksiin sekä harrastivat vanhempiensa kanssa korkeakulttuuria ja lukemista muita useammin.
Tutkimuksen puitteissa tehdyssä alueellisessa tarkastelussa havaittiin lisäksi, että nuorten kotipaikkakunnan keskimääräinen vanhempien sosioekonominen asema selittää kuntatasolla erittäin vahvasti lukiokoulutuksen suosiota suhteessa ammatilliseen koulutukseen. Paikkakunnilla, joissa vanhempien tulo- ja koulutustasot ovat korkeammat, lukioväylän valinneiden osuus on huomattavasti suurempi kuin paikkakunnilla, joissa vanhemmat ovat keskimäärin vähemmän koulutettuja ja ansaitsevia.
***
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toteuttamassa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkimuksessa Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen tarkasteltiin ensisijaisesti opiskelijoiden valikoitumista toisen ja korkea-asteen koulutusväylien välillä suhteessa sukupuoleen, äidinkieleen ja sosioekonomiseen taustaan. Erikseen tarkasteltiin vielä sosioekonomisen taustan yhdysvaikutuksia muihin tekijöihin, kuten vaikuttaako sosioekonominen tausta enemmän miehiin tai naisiin tietyille aloille valikoitumisessa.
Tutkimus julkaistiin yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kanssa Helsingissä 28.4.2016. järjestetyssä julkaisutilaisuudessa.
Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://drive.google.com/file/d/0Bz1V9P-a-cT2VUJpeTNHQkluTUU/view?usp=sharing
Lisätietoja: tutkija Juhani Saari, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
etunimi.sukunimi(a)otus.fi, 050 368 1952
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1