Suomessa hylätään 20 000 kissaa vuodessa – Pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttaisi vähentämään kissojen hylkäämistä

Kissojen hylkääminen edelleen iso, jopa kasvava ongelma Suomessa. Arviolta 20 000 kissaa vuodessa päätyy löytöeläinten talteenottopaikkoihin, kuolee hylättynä luontoon tai lopetetaan ei-toivottuna.

– Kissa kärsii vähäarvoisen lemmikin maineesta. Moni ei ole valmis maksamaan kissasta mitään ja laiminlyö sen terveyden ja hoidon. Kissojen annetaan lisääntyä vapaasti ja pennuista hankkiudutaan eroon julminkin keinoin. Kun kissaan kyllästytään, se saatetaan hylätä, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Kadonnutta kissaa ei useinkaan etsitä löytöeläinten talteenottopaikasta, sillä eläimen omistajalta peritään hoitopäiviltä koituneet kulut. Vain joka kymmenes löytökissa pääsee takaisin omaan kotiinsa.

Tunnistusmerkityllä ja rekisteröidyllä kissalla on kuitenkin aina omistaja, joka on siitä vastuussa. Pakollinen tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti nostaisivat kissan hintaa muutamalla kympillä. Samalla kissoja hankittaisiin harkitummin, niiden hylkääminen vähenisi ja kissan arvostus nousisi.

– Kissa jätetään helposti oman onnensa nojaan, koska moni ajattelee, että uuden saa ilmaiseksi. Kun kissalla ei ole rahallista arvoa, ei omistaja välttämättä ole valmis maksamaan myöskään kissan hoidosta. Vapaana liikkuvaan kissaan ei välttämättä kiinnitetä huomiota etenkään taajaman ulkopuolella, mutta kissa ei pärjää Suomen luonnossa. Etenkin talvipakkanen aiheuttaa paleltumia ja koituu monen kissan kuolemaksi.

Tunnistusmerkintä antaisi signaalin, että kissakin on arvokas. Se myös auttaisi ehkäisemään pentutehtailua, kun jokainen asiallisesti tunnistusmerkitty pentu olisi jäljitettävissä.

– Kun pennunostajat osaisivat kysyä tunnistusmerkintää, vaikeuttaisi se merkitsemättömien pentujen myymistä. Kävisi myös nopeasti ilmi, jos yksi ja sama henkilö myy paljon huonosti hoidettuja, sairaana luovutettuja pentuja. Kasvattaja olisi helpompi saada tuomittua pentutehtailuun liitettävistä rikoksista, kuten petoksesta ja eläinsuojelurikoksista.

Maaseudulla elää kymmenien, jopa satojen villiintyneiden kissojen laumoja tyhjilleen jääneissä rakennuksissa ja ihmisten asumusten liepeillä. Kissat ovat usein sairaita ja sisäsiittoisia. Kissojen perusterveydenhuolto, kuten ulkoilevien kissojen rokottaminen ja leikkautus, on laiminlyöty. Leikkaamattomien kissojen ulkoilukielto auttaisi vähentämään villiintyneiden kissapopulaatioiden ja ei-toivottujen pentujen syntymistä.

– Luxemburgin tuoreen eläinsuojelulain mukaan leikkaamattoman uroskissan päästäminen vapaana ulos on kielletty. Samankaltaisesta laista olisi apua myös Suomen kissoille. Laki auttaisi myös vähentämään hylätyistä ja karanneista kissoista muodostuneita villiintyneitä kissapopulaatioita.

SEYn Minäkin olen arvokas -maatiaiskissakampanja vaatii eläinsuojelulainsäädäntöön kissojen tilannetta parantavia uudistuksia sekä kannustaa omistajia pitämään kissoista hyvää huolta.

Lisätiedot:

Kuvat: Jouko Torssonen

Haastattelut:

Annukka Seppävuori
vs. viestintäpäällikkö
P. 050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi