Suomen kokonaisturvallisuudesta on kannettava huolta

Ympäröivät kriisit ovat palauttaneet politiikan takaisin ihmisten perusarkeen sekä arjessa pärjäämiseen. Keskustanuoret haluaa pitää yllä keskustelussa kokonaisturvallisuuden riittävästä huomioimisesta osana päätöksentekoa. Hyvään kokonaisturvallisuuteen kuuluu muun muassa turvallisuuspolitiikka, energiavarmuus sekä ruokaturva. Näistä kaksi viimeistä koskettavat merkittävästi yksilön arkea, ja siksi politiikkaa on tehtävä kaikille suomalaisille. Kannanotto on yksi kolmesta Riihimäellä 28.10.-30.10.2022 järjestetyn Keskustanuorten liittokokouksen kannanotoista.

Suomalaisten haasteet ovat siirtyneet Putinin hyökkäyssodan jälkeen ihmisten perusasioihin ja niiden turvaamiseen. Euroopan energiakriisi, tulevaisuuden omavaraisuusongelmat ja turvallisuustilanteen muutos ovat vakavia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisuja ja malttia tulevaisuuden päätöksissä. Keskustanuoret kantaa huolta Suomen kokonaisturvallisuudesta sekä yksilön pärjäämisestä.

Kokonaisturvallisuus koostuu useasta eri osa-alueesta. Suomi turvautuu tulevaisuudessa laajemmin transatlanttisen puolustusliitto Naton toimintaan. Tämä selkiyttää asemamme turvallisuuspolitiikan kannalta, ja luo turvaa aggressiivisesti käyttäytyvää Venäjää vastaan. Suomen on jatkossakin huolehdittava kansallisesta turvallisuudesta Nato-jäsenyyden rinnalla, sillä puolustusliitto ei yksinään takaa Suomen turvallisuutta haastavissa tilanteissa.

Puolustuspoliittisen turvallisuuden rinnalla vakava energiakriisi, johon Eurooppa on ajautunut, haastaa suomalaisten pärjäämistä. Energiakriisiin ajautuminen on seurausta eurooppalaisten valtioiden liiallisesta tukeutumisesta venäläiseen fossiilienergiaan. Näiden maiden kansallinen huoltovarmuus on heikentynyt huomattavasti, ja nyt esimerkiksi Saksan päätös luopua ydinenergian tuotannosta tilanteessa, jossa energia useimmissa maissa ei riitä, on vastuuton ja vaarantaa Euroopan yhtenäisyyttä.

Keskustanuoret korostaa, että Suomessa toteutettu vihreä siirtymä on pelastanut suomalaisten energiavarmuuden kriisiaikana.

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen tilanne energiakriisin osalta on verrattain hyvällä tasolla, ja siitä saamme kiittää vihreää siirtymää, vaikka osa suomalaisista puolueista onkin kyseenalaistanut vihreän siirtymän tarpeellisuuden yhteiskuntakehityksessä. Vihreää siirtymää on terminä pyritty demonisoimaan, ja sen väittäminen tarpeettomaksi pelaa suoraan Kremlin ohjekirjan mukaista politiikkaa, eikä se luo ratkaisuja tulevaisuuden rakentamiselle huolehtiessamme Suomen ja Euroopan huoltovarmuudesta. Meidän on huolehdittava ja vaadittava isojen valtioiden sitoutumisesta kohti hiilineutraalimpaa maailmaa, se ei voi olla pienen suomalaisen yhteiskunnan taakka. 

Keskustanuoret korostaa, että Suomessa toteutettu vihreä siirtymä on pelastanut suomalaisten energiavarmuuden kriisiaikana. Vihreän siirtymän tuoma energiavarmuus ei kuitenkaan poista kriisin vaikutuksia energiahintojen nousuun. Vihreää siirtymää rakennettaessa on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä, eikä se voi jäädä maaseudun köyhän maksettavaksi. Keskustanuoret kantaa huolta mahdollisesta energiaköyhyydestä*, jota suomalaiset tulevat kohonneiden hintojen seurauksena kohtaamaan. 

Samanaikaisesti suomalainen ruokaturva ajautuu nopealla aikataululla kriisiin tuottajien jäädessä ilman tekemästään työstä ansaitsemaansa kohtuullista korvausta. Maatalouden kriisi syvenee päivä päivältä riistävien energiahintojen ja järkyttävällä nopeudella nousseiden lannoitehintojen ja muiden tuotantopanosten hintojen johdosta. Ilman kotimaista ruokaa Suomi ei pärjää edessämme olevien haasteiden ympärillä.

Keskustanuoret vaatii alkutuottajille rahallista tukea toimintansa turvaamiseksi sekä tekee selvityksen kiertotalouslannotteiden käytön lisäämiseksi ja hyväksymisprosessien nopeuttamiseksi EU:ssa. Myös kaupan alan on katsottava peiliin, sillä nykyisillä tuottajahinnoilla maatalous ei ole tulevaisuudessa kannattavaa.

*) Energiaköyhyydellä tarkoitetaan sitä, että kotitalouksien tuloja käytetään suhteettoman suuri osa energiaan. Pahimmillaan energiaköyhyys johtaa siihen, että kotitalous ei pysty kustantamaan energialaskuja nousseiden energiahintojen vuoksi.