Menestyvien alueiden Suomi luodaan siten, että kaikki alueilla oleva osaaminen ja kehittämispotentiaali saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Alueiden menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää tietoa, osaamista, verkostoitumista sekä kykyä uudistua. Näin todetaan Aluestrategia 2020 -raportissa, joka luovutettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle 17.3.2010.
– Suomen aluekehityksen ja koko kansantalouden kannalta on tärkeää, että alueita tuetaan räätälöidyillä kehittämistoimilla, jotka pohjautuvat niiden omiin lähtökohtiin ja vahvuuksiin. Globaalissa kilpailussa menestyvät parhaiten alueet, joiden toimijat kykenevät nopeasti ja joustavasti soveltamaan ja käyttämään uutta tietoa ja osaamista, totesi työryhmän puheenjohtaja Veijo Kavonius.
Suomen, sen alueiden ja maakuntien elinvoima perustuu kansainvälisesti kilpailukykyiseen ja monipuoliseen yritystoimintaan, jossa palvelujen osuus kasvaa edelleen myös osana teollista valmistusta. Luovuuden merkitys tuotannossa lisääntyy ja luovat toimialat kasvattavat osuuttaan yritystoiminnassa. Julkiset palvelut ja palvelurakenteen monipuolisuus ovat entistä tärkeämpiä alueellisia kilpailutekijöitä. Alueelliseen innovaatiopolitiikkaan tarvitaan vahvoja panostuksia. Lisäksi toimijoiden on verkostoiduttava sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Alueiden uusitutumiskyvyn edistäminen ja ikääntymisen asettamiin haasteisiin vastaaminen edellyttävät vahvaa panostamista koulutukseen. Koulutusjärjestelmän on kyettävä reagoimaan muuttuviin työvoimatarpeisiin. Sen rakenteita on muutettava aiempaa joustavammiksi. Koulutustarjonnan on vastattava aiempaa paremmin ja nopeammin työvoiman kysynnässä tapahtuviin muutoksiin.
Koulutuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on tiivistettävä ja ennakointimenetelmiä kehitettävä. Ammatillisen koulutusta ja elinikäistä oppimista on kehitettävä. Tällä voidaan vaikuttaa myös työurien pidentämiseen ja vastata väestön ikääntymisestä aiheutuviin työvoimatarpeisiin. Ikääntymisen haasteisiin pyritään vaikuttamaan myös tukemalla työperäistä maahanmuuttoa ja erityisesti panostamalla maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Erityyppisillä alueilla on omat roolinsa kansantaloudessa.
Kaupunkiseutujen vahvuutena ovat monipuoliset, luovat ja innovatiiviset toimintaympäristöt. Ne muodostavat toimivan monikeskuksisen kaupunkiverkoston kehityskäytävineen, jotka sitovat kaupungit, niitä ympäröivät taajamat ja niiden läheiset maaseutumaisen alueet aiempaa tiiviimpään vuorovaikutukseen keskenään ja laajentavat työssäkäyntialueita.
Helsingin verkostometropolialue on tärkeä koko maan talouden ja hyvinvoinnin kannalta. Sen kehitys ja tiivis yhteistyö muiden alueiden kanssa auttaa koko maan taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä lisäten siten hyvinvointia ja maamme kansainvälistä tunnettuutta.
Maaseudun ja saaristoalueiden vahvuutena on laadukas, luonnonläheinen elinympäristö ja erityisesti tila. Luonnonvarojen kestävä käyttö, uusiutuvat energiamuodot, biotalous sekä maaseudun kasvava rooli virkistyksessä, matkailussa, kulttuuritoiminnassa ja elämysteollisuudessa luovat maaseudulle uusia yritys- ja työmahdollisuuksia sekä vahvistavat sen kehitysmahdollisuuksia.
Tehokas hallinto on kilpailutekijä globaalissa taloudessa
Alueiden omista tarpeista lähtevä alueiden kehittäminen ja niille räätälöidyt toimenpiteet edellyttävät tehokasta julkista hallintoa. Sen avulla kansalliset kehittämisstrategiat ja alueelliset kehittämistarpeet saadaan nivottua sektorirajat ylittäväksi integroiduksi kehittämistoiminnaksi ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata aiempaa paremmin.
Vuoden 2010 alusta voimaan astunut aluehallinnon uudistus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet koordinoidun ja yhteen sovitetun aluekehitystoiminnan aikaansaamiselle ja toteuttamiselle. Maakuntien liittojen ja ELYjen tiivis sekä tehokas yhteistyö alueellisten kehittämistarpeiden määrittelyssä ja toteuttamisessa mahdollistaa kokonaisvaltaisen, sektorirajat ja hallinnolliset aluerajat ylittävän alueellisen kehittämisen.
Myös kuntien rooli aluekehittämisessä on tärkeä. Kunnat ovat avaintoimijoita yritysten toiminta- ja innovaatioympäristöjen luomisessa, ihmisten asuinympäristöjen kehittämisessä ja palvelujen tarjoamisessa sekä yrityksille että asukkaille.
Tehokas aluekehittäminen ja alueiden tarpeista lähtevä kehittämistoiminta edellyttävät ajantasaista tietoa aluekehityksen tilasta riittävän tarkalla ja hallinnollisista rajoista riippumattomalla tavalla. Suomen tilastointijärjestelmän on pystyttävä tuottamaan tarvittava tieto.
Aluestrategia 2020 -työryhmän puheenjohtajana toimi aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmässä oli edustajia eri ministeriöistä, maakuntien liitoista, ELYistä, Suomen Kuntaliitosta, työ- ja elinkeinoelämän järjestöistä sekä tutkimus- ja kehittämislaitoksista.
Suomen aluekehittämisstrategiaa 2020 koskeva aineisto löytyy osoitteesta: www.tem.fi/aluestrategia2020
Suomen aluekehittämisstrategia 2020 (pdf) (2.1 MB)
Lisätiedot:
aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, TEM, puh. 010 606 4905
neuvotteleva virkamies Marikki Järvinen, TEM, 010 606 4933
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1