Euroopan muuttoliikeverkoston konferenssissa Helsingissä esiteltiin tänään keinoja, kuinka Suomi voisi saavuttaa tavoitteensa työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisesta nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Konferenssin puheenvuoroissa ja esimerkeissä nousi esiin tarve kestävälle maahanmuuton edistämiselle. Tässä yksi keino on maakumppanuudet, joiden avulla Suomi voisi rekrytoida vastuullisesti tietyistä maasta vaikka sairaanhoitajia ilman, että se aiheuttaa lähtömaassa työvoimapulaa tai edistää niin sanottua aivovientiä.
Suomen hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä, mikä merkitsee noin 50 000 maahanmuuttajan lisäystä. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15 000:een vuoteen 2030 mennessä. Samalla ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen pyritään nostamaan 75 prosenttiin.
”Julkinen keskustelu on tällä hetkellä pitkälti keskittynyt rekrytoinnin helpottamiseen ulkomailta ja oleskelulupaprosessin nopeuttamiseen. Vähäisemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt työmarkkinoidemme ja yhteiskuntamme todellinen valmius työperusteisen maahanmuuton merkittävälle lisäämiselle. Meillä puhutaan paljon työvoimapulasta, mutta monella alalla halu ja valmiudet rekrytoida muita kuin syntyperäisiä suomen tai ruotsin kielen puhujia on selvitysten mukaan vielä varsin heikkoa”, Euroopan muuttoliikeverkoston Suomen koordinaattori Rafael Bärlund toteaa.
OECD:n maahanmuutto-osaston johtaja Jean-Christophe Dumont muistutti suomalaisia konferenssissa siitä, että kilpailu osaajista ja maahanmuuttajista on kovaa jo nyt.
”Tehokkaat ja läpinäkyvät maahanmuuttokäytännöt eivät enää riitä kansainvälisten osaajien houkuttelussa. Talouselämän toimijat ja yhteiskunta pitää saada toimimaan yhdessä, jotta maahanmuuttajien ammatillisiin tutkintojen hyväksymiseen liittyviä esteitä voidaan tehokkaasti purkaa. Hyvin tärkeää on luoda myös ulkomaalaisille työntekijöille ystävällinen työympäristö. Pelkkä oven avaaminen ei riitä, vaan tupa pitää myös lämmittää. Pitää onnistua luomaan tunnelma, joka toivottaa tervetulleeksi tulijat kulttuurin kaikilla tasoilla”, Dumont sanoo.
Maahanmuuttoa voidaan tehdä vastuullisesti yhdessä lähtömaiden kanssa
Konferenssissa esiteltiin tapausesimerkki Saksasta, jossa avattiin maahanmuuttoväylä sairaanhoitajille Tunisiasta, Filippiineiltä ja Bosnia-Hertsegovinasta yhteistyössä kyseisten maiden kanssa. Vuonna 2013 alkanut projekti on tähän mennessä onnistunut löytämään jo 4 000 sairaanhoitajaa saksalaisten työantajien palvelukseen.
”Saksan projekti on yksi esimerkki monissa EU-maissa käytössä olevista täydentävistä muuttoväylistä ja osaajakumppanuuksista. Tässä tapauksessa Saksa oli tunnistanut, mistä maista se voisi saada koulutusvaatimuksiinsa vastaavia sairaanhoitajia, joilla saattaa olla myös saksan kielen taitoa. Tunisiassa, Filippiineillä ja Bosnia-Hertsegovinassa sairaanhoitajia on myös yli oman tarpeen, jolloin maiden kanssa voitiin tehdä yhteistyötä ilman pelkoa työvoimapulasta kyseisissä maissa”, Bärlund selvittää.
Joissakin Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa on avattu maahantuloväyliä lisäksi kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville.
”Esimerkiksi Ranskassa on käynnissä ohjelma, jossa tarjotaan tutkijoille ja akateemikoille maahantuloväylä maista, joissa poliittinen tilanne on kärjistynyt, kuten Syyriassa. Saksassa vastaavanlaisessa ohjelmassa tarjotaan maahantulomahdollisuuksia myös opiskelijoille. Tavoitteena on integroida tulijat paikallisiin työmarkkinoihin, mutta samalla henkilöitä valmennetaan myös kehittämään omaa synnyinmaataan konfliktin ollessa ohi”, Bärlund selvittää.
EMN:n konferenssissa puhunut maahanmuuttoa tutkiva apulaisprofessori Mireille Paquet Concordian yliopistosta listasi vinkkejä Suomelle Kanadan varsin yleisesti onnistuneina pidettyjen maahanmuuttokäytäntöjen perusteella.
”Kannattaa muistaa, että työperäinen maahanmuutto on muutakin kuin tehokasta hakemusten käsittelyä tai kandidaattien yhdistämistä työnantajiin. Kestävää työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa tulisi ajatella kokonaisuutena, johon kuuluvat maahanmuuttoa edeltävät palvelut lähtömaassa, apu maahan saavuttaessa, pääsy erilaisiin integrointiohjelmiin ja ylipäätään tuki, jonka tavoitteena on auttaa henkilöä menestymään ja jäämään uuteen maahan”, Paquet listaa.
Lisätietoja:
Rafael Bärlund, koordinaattori, EMN Suomi, [email protected], 0295 433 022
Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN)
Euroopan muuttoliikeverkosto (European Migration Network, EMN) on EU-jäsenmaissa sekä Norjassa toimivista kansallisista yhteyspisteistä sekä kansallisten verkostojen jäsenistä muodostuva tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto. Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa koordinoi EU-komissio. Euroopan muuttoliikeverkoston tarkoituksena on tuottaa ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa lähinnä jo olemassa olevan tutkimustiedon perusteella maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista EU-valtioissa politiikan suunnittelun tueksi Euroopan unionissa. Euroopan muuttoliikeverkoston keskeinen lisäarvo on sen keräämän tiedon analysoiminen ja jakaminen poliitikkojen ja viranomaisten lisäksi myös laajalle yleisölle.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1