Pakolaisneuvonnan tuoreen selvityksen mukaan turvapaikanhakijat eri puolilla Suomea eivät saa yhdenvertaisesti tietoa siitä, miten turvapaikkamenettely etenee ja mitkä hakijan oikeudet ja velvollisuudet siinä ovat. Vastaanottokeskuksissa järjestetään neuvontaa vaihtelevasti ja erilaisin sisällöin. Vastaanottokeskuksissa tarvitaan myös selkeämpiä ohjeita siihen, miten hakijoiden joukosta tunnistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja vastataan heidän tarpeisiinsa.
Pakolaisneuvonnan Yleisen oikeudellisen neuvonnan tila ja kehittämistarpeet -hanke on tehnyt selvityksen siitä, miten turvapaikanhakijat eri vastaanottokeskuksissa saavat tietoa Suomen turvapaikkamenettelystä ja miten haavoittuvimmassa asemassa olevat turvapaikanhakijat huomioidaan. Vuoden 2016 keväästä alkaen haastateltiin noin 40 vastaanottokeskusten työntekijää sekä 50 turvapaikanhakijaa.
Haastatelluista hakijoista puolet kertoi, ettei ollut saanut yleistä neuvontaa menettelyn vaiheista. Noin kolmasosa haastatelluista ei tuntenut edes perusasioita, kuten Suomen turvapaikkamenettelystä vastaavia viranomaisia tai tiennyt oikeudestaan valittaa kielteisestä päätöksestä. Ulkomaalaisoikeudelliset asiat ovat vaikeita kaikille, puhumattakaan vieraassa ympäristössä olevasta turvapaikanhakijasta. Lait ja käytännöt ovat myös muuttuneet viime vuosina tiuhaan tahtiin.
”Osa turvapaikanhakijoista vaikuttaa jäävän vaille perustietoa. Viranomaisten tulisi varmistaa, että vastaanottokeskuksissa annetaan yleistä oikeudellista neuvontaa yhdenvertaisesti kaikille hakijoille. On kaikkien osapuolten etu, että hakijat tuntevat Suomen turvapaikkamenettelyn perusperiaatteet sekä omat oikeutensa ja velvollisuutensa prosessissa. Neuvonta tulisi järjestää niin, että hakijat voivat esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia asiaan perehtyneeltä ihmiseltä, joka on ajan tasalla jatkuvasti muuttuvista käytännöistä”, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors sanoo.
Vastaanottokeskuksissa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten haastatteluissa keskityttiin erityisesti selvittämään sitä, kuinka erityisen haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat tunnistetaan. EU:n lainsäädännön mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ovat esimerkiksi kidutetut ja traumatisoituneet, vakavista sairauksista ja mielenterveyshäiriöistä kärsivät, ihmiskaupan ja vakavan väkivallan uhrit sekä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöt. Vastaanottokeskusten ammattilaisilla on hieman erilaisia käsityksiä siitä, ketkä kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin. Tunnistamiseen ja sen jälkeisiin toimenpiteisiin haastatellut kaipasivat sekä täydennyskoulutusta että selkeitä toimintaohjeita.
”Erityisen haavoittuvassa asemassa olevan turvapaikanhakijan tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edistää sitä, että jo ensimmäisessä käsittelyssä hakijan turvapaikka-asia saadaan selvitettyä ja päätös tehdään oikeilla perusteilla. Tällöin yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa ja inhimillisesti raskasta valituskierrosta ei tarvita. Vastaanottokeskusten työntekijät tarvitsevat selkeät toimintatavat siihen, miten näiden turvapaikanhakijoiden erityistarpeet menettelyssä turvataan”, sanoo hankkeessa toimiva Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki.
Hakijoiden on tärkeää tavata terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä henkilökohtaisesti ennen turvapaikkapuhuttelua. Kun hakijan tilanne on selvitetty tapaamisessa ammattilaisen kanssa, haavoittuvassa asemassa olevat saavat tukea vastaanottopalveluissa ja voivat paremmin edesauttaa omien turvapaikkaperusteidensa selvittämistä. Ammattilaisten tapaamisissa pitäisi selvittää onko hakijalla menettelyssä erityistarpeita ja varmistaa, että näillä henkilöillä on lakimies avustajana. Tällä hetkellä tämä ei useinkaan toteudu.
”Osalla turvapaikanhakijoista on haavoittuvan asemansa vuoksi erityistarpeita, jotka tulisi huomioida koko käsittelyn ajan. Heidän vastaanottopalveluitaan ei pitäisi lakkauttaa niin kauan kuin turvapaikkahakemus on Suomessa vireillä”, Liisa Välimäki lisää.
Pakolaisneuvonnan Yleisen oikeudellisen neuvonnan tila ja kehittämistarpeet -hanke on vuoden 2016 alusta lähtien järjestänyt kauttakulkukeskuksissa oikeudellisia ryhmäinfotilaisuuksia uusille turvapaikanhakijoille. Ryhmäinfoihin on osallistunut yli 500 turvapaikanhakijaa pian maahantulon jälkeen. Myös myöhemmässä menettelyn vaiheessa oleville on järjestetty infotilaisuuksia, sillä hakijoilla on ilmennyt paljon huolta ja pelkoja muuttuvien lakien ja käytäntöjen takia. Kysymyksiin vastaaminen ja oikean tiedon antaminen rauhoittaa myös vastaanottokeskusten arkea.
Hanketta tukee Euroopan turvapaikka- ja maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF. Hanke jatkuu helmikuun 2017 loppuun saakka.
Selvitys on luettavissa täällä: http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/AMIF_Selvitys_Final_verkkoversio_130217.pdf
Lisätietoja:
Hankekoordinaattori, tiedottaja Sanna Rummakko, p. 045 3127593
Lakimies Liisa Välimäki, p. 075 7575 113
Pakolaisneuvonta ry on vuonna 1988 perustettu lakitoimisto ja kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikka- ja pakolaispolitiikan kehitystä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1